Uudet arviot osoittavat, että Ranskan ilmavoimilla on niin pienet ohjusten ja muiden aseiden varastot, että ne riittäisivät nykyaikaisissa, korkean intensiteetin taisteluoperaatioissa vain kolmeksi päiväksi. MBDA Meteor -ilmataisteluohjusten varasto riittäisi vain yhdeksi päiväksi.
Ranskalainen ajatushautomo Institut Français des Relations Internationales (IRFI) ei laajassa raportissaan anna Ranskan hävittäjäilmavoiman nykytilasta kovin imartelevaa kuvaa. Ilmavoimien asepula on raportin mukaan jo kroonista laatua, vaikka kokemukset ilmaoperaatiosta Libyan Muammar Gaddafin hallintoa vastaan osoittivat jo vuonna 2011, että ilmataisteluohjuksia, täsmäpommeja ja ilmasta laukaistavia risteilyohjuksia on välttämätöntä saada lisää.
IRFIn selvityksen mukaan Ranska ei ole pystynyt täydentämään Ukrainalle toimitettujen SCALP-EG-risteilyohjusten ja Aster 30 -ilmatorjuntaohjusten varastoja, mikä indikoi Ranskan asevoimien rajallista kykyä käydä nykyaikaista ilmasotaa.
Lisäksi erillinen ongelma on Ranskan hävittäjäilmavoima itsessään, koska siinä on vain neljännen sukupolven koneita. Ranskan paras taistelukone Dassault Rafale ei ole harjoitusilmataisteluissa pärjännyt viidennen sukupolven hävittäjäkoneita vastaan sen nykyisillä sensorijärjestelmillä. Ongelma ei ole vain abstraktilla tasolla, vaan raportti kertoo todellisista ongelmista läpäistä vastustajan ilmapuolustus ja samalla ylläpitää omaa ilmapuolustusta, jos vastassa olisi Venäjä tai Kiina.
Asiantuntijat ruoskivat Ranskaa historiallisen tilaisuuden haaskaamisesta 1990-luvulla, jolloin se viidennen sukupolven hävittäjäjärjestelmän sijasta päätti keskittyä Rafaleen. Tuloksena oli hyvillä ominaisuuksilla varustettu taistelukone, joka ei kuitenkaan täysin vastaa nykyajan haasteisiin esimerkiksi häivekyvyn suhteen. Lisäksi Rafalen avioniikka vaatii jatkuvasti modernisointia sen perusteella, millaisia tuloksia saadaan ilmataisteluharjoituksista.
IRFIn raportti nostaa esiin sen, että Ranska ei kehittänyt systemaattisesti taistelukoneitaan, koska se luotti liikaa ydinasearsenaalinsa pelotteeseen, jota on kuitenkin vaikea hyödyntää. Raportin kirjoittajat päätyvät tiivistetysti kolmeen suositukseen: 1) nykyisen taistelukonelaivaston tehtävälaitteiston ja aseistuksen modernisointi, 2) siirtyminen lavetin logiikasta sensorikuvan jakamisen ja aseiden yhteistoiminnan logiikkaan ja 3) häiveominaisuuksilla varustetun taistelukoneen kehittäminen.
