Ranskan entistä epävakaampi sisäpoliittinen tilanne on ranskalaistutkija Marianne Pairen mukaan turvallisuuspolitiikan kannalta ongelmallinen, mutta ei katastrofaalinen.
– Vaikka vuoden 2025 budjettilakiesityksen hyväksymättä jättämisellä on joitakin kielteisiä seurauksia puolustuslaitokselle, ne eivät ole radikaalisti vahingollisia. Ne eivät myöskään aseta Ranskan ulkomaisia operaatioita vaakalaudalle, ja tämä koskee myös Naton itäiselle sivustalle sijoitettuja joukkoja, Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskus ICDS:n vierailevana tutkijana toimiva Paire kirjoittaa.
Puolustusmenot ovat Ranskan valtion toiseksi suurin menoerä koulutuksen jälkeen, mikä on Pairen mukaan tavallaan yllättävää.
– Kaikista menoista juuri puolustusmenojen oli määrä kasvaa eniten vuonna 2025, jos talousarvio olisi hyväksytty. Mainittakoon, että asevoimaministeriön kokonaisbudjetti vuonna 2024 on 49,1 miljardia euroa ilman eläkkeitä, mikä vastaa 2,06 prosenttia bkt:sta.
Vuodesta 2017 lähtien Ranska on hänen mukaansa pyrkinyt kahden monivuotisen sotilaallisen suunnittelulain (LPM) avulla varmistamaan ydinpelotteensa pitkän aikavälin uskottavuuden, nykyaikaistamaan sotakalustoaan ja lisäämään voimavaroja vastatakseen heikkenevän geopoliittisen tilanteen asettamiin haasteisiin. Vuosien 2024–30 LPM:ssä asevoimille on varattu 413 miljardia euroa, mikä nostaa puolustusbudjetin vuositasolla 68 miljardiin euroon.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Marianne Paire on työskennellyt muun muassa Ranskan asevoimaministeriössä ja asevoimien pääesikunnassa.
Budjettilain jumittumisen seuraukset tuntuvat Pairen mukaan lähinnä puolustusteollisuudessa, sillä ne vaikuttavat esimerkiksi uuden sukupolven lentotukialuksen tilaukseen ja saattavat viivästyttää asetoimituksia Ukrainaan.
– Uuden kaluston tilausten viivästymisellä on suora vaikutus Ukrainalle luovutettavaan käytössä olevaan kalustoon, koska uutta kalustoa on saatava, jotta vanhaa kalustoa voidaan toimittaa. Esimerkiksi panssaroidut Jaguar-tiedustelu- ja taisteluajoneuvot on saatava Ranskan asevoimien käyttöön ennen kuin panssaroidut AMX-10 RC-taisteluajoneuvot voidaan luovuttaa Ukrainalle, hän sanoo.
Tämän ei pitäisi hänen mukaansa kuitenkaan vaikuttaa Ranskan operaatioihin ja tehtäviin ulkomailla. Tämä koskee myös Naton itäistä sivustaa, kuten ranskalaisjoukkojen osallistumista FLF-taisteluosastoihin Virossa ja Romaniassa tai Rafale-hävittäjien toteuttamaa ilmavalvontaa Liettuasta käsin.
Vaikka sisäpoliittinen kriisi viivyttää Ranskan asevoimien kunnianhimoisia kehityshankkeita, LPM-puitelaki tarjoaa Pairen mukaan joka tapauksessa pohjan rahoituksen lisäämiselle vuoteen 2030 asti, ja puolustusmenoista vallitsee puoluerajat ylittävä yksimielisyys. Ranska pysyy myös vahvasti sitoutuneena euroatlanttisen alueen pelotteeseen ja puolustukseen sisäpoliittisista erimielisyyksistä huolimatta, hän muistuttaa.
