Ranska on matkalla kohti poliittisesti epävarmoja aikoja ja kivisiä hallitusneuvotteluita, kun vasemmistokoalitio voitti sunnuntain ennenaikaisten parlamenttivaalien toisen kierroksen.

Parlamentissa on kolme voimakasta ryhmittymää, joista kellään ei ole suoraa enemmistöä 577-paikkaisessa kansalliskokouksessa.

Vasemmistolainen sosialistien ja vihreiden Uusi kansanrintama -koalitio voitti eniten paikkoja. Tulos oli suuri menestys vasemmiston ja keskustakoalition koordinoidulle pyrkimykselle estää laitaoikeiston Marine Le Penin Kansallisen liittouman nousu valtaan.

Vasemmisto- ja keskustapuolueet vetivät taktisesti ehdokkaansa pois vaalien toisella kierroksella.

Vasemmistokoalitio sai 182 paikkaa. Toiseksi tuli presidentti Emmanuel Macronin johtama keskustaoikeistolainen Yhdessä-koalitio 168 paikalla.

Le Penin Kansallinen liittouma tuli kolmanneksi 143 paikalla. Kolmannesta sijasta huolimatta Kansallisen liittouman paikkamäärä nousi merkittävästi edellisestä kansalliskokouksesta.

Le Pen totesi vaalituloksen jälkeen, että hänen puolueensa voitto oli vain ”viivästynyt” ja että äärioikeiston ”suunta on nousussa”.

Vaalivoitosta huolimatta Kansallisella liittoumalla ei ole mahdollisuutta löytää tarpeeksi liittolaisia enemmistön muodostamiseksi.

Vasemmistokoalition johtohahmo ja Alistumaton Ranska -puolueen puheenjohtaja Jean-Luc Mélenchon kehotti tuloksen varmistuttua Macronia nimittämään vasemmiston pääministerin.

– Presidentillä on valta, velvollisuus kutsua [vasemmistokoalitio] hallitsemaan, hän sanoi Financial Times -lehden mukaan ja lupasi soveltaa puolueen sijoittajia pelottanutta korkean verotuksen ja korkeiden menojen talousohjelmaa.

– Kansan tahtoa on kunnioitettava tiukasti. . . Presidentin ja hänen liittoutumansa tappio on vahvistettu, Mélenchon sanoi.

Vasemmiston talousohjelma olisi suuri muutos Macronin yritysystävälliseen talouspolitiikkaan.

Ranskassa presidentti valitsee pääministerin, joka tyypillisesti tulee siitä puolueesta, jolla on suurin edustus kansalliskokouksessa, vaikka sillä ei olisikaan suoraa enemmistöä.

Tammikuussa virkaan astunut pääministeri Gabriel Attal ilmoitti olevansa valmis eroamaan vaalituloksen jälkeen.

The Times -lehden arvion mukaan on epätodennäköistä, että Macron pyytäisi Mélenchonia muodostamaan hallituksen, vaikka hän johtaa blokin suurinta puoluetta.

Macronin keskustakoalitio ei tuloksen perusteella pysty hallitsemaan yksin, joten analyytikot arvioivat presidentin voivan yrittää yhteistyötä vasemmistokoalition maltillisten puolueiden, kuten sosialistien ja vihreiden kanssa, jotta he voivat arvioida kiinnostusta työskennellä yhdessä, eräs lähde arvioi tilannetta.

The Times muistuttaa, ettei Ranskalla ei kuitenkaan ole ollut perinteitä koalitioiden rakentamisessa 1950-luvun jälkeen.

FT:n mukaan viimeisenä keinona olisi nimetä teknokraattinen hallitus, jota johtaa kokenut ja puolueeton henkilö, vaikka tämä ei ole Ranskan poliittisen perinteen mukaista.

Financial Timesin toimittaja Tony Barber nosti esiin kolme kysymystä, joihin vaalituloksen jälkeen halutaan vastauksia.

– Aikooko Ranska jatkaa merkittävää roolia Ukrainan tukemisessa sen itsepuolustussodassa Venäjää vastaan? Hallitaanko Ranskan talous- ja finanssipolitiikkaa tavalla, joka ei hälytä rahoitusmarkkinoita? Aikooko Ranska tehdä rakentavia ehdotuksia EU:n tärkeillä politiikkasektoreilla, kuten puolustuksessa, ilmastonmuutoksessa, yritysten kilpailukyvyssä ja itälaajentumisessa? Barber kysyy.

Barberin mukaan poliittinen umpikuja ja epävarmuus näyttävät todennäköisiltä loppuvuoden ajan, ehkä jopa vuoden 2027 presidentinvaaleihin saakka.

Vaalituloksen vaikutukset maan Ukrainan-tuelle ovat tällä hetkellä vielä epäselvät.

Kansallisen liittouman Le Pen on aiemmin todennut, että mikäli Kansallinen liittouma saa pääministerin paikan, puolue aikoo estää Ukrainaa käyttämästä Ranskan toimittamia pitkän kantaman aseita iskeäkseen Venäjän alueelle.