Lauantaina ratkeaa, syntyykö kuukausia kestäneessä teknologiateollisuuden työkiistassa viimein uusi työehtosopimus.
Teknologiateollisuuden työnantajat ja Teollisuusliitto pääsivät pitkien ja vaiheikkaiden neuvotteluiden jälkeen torstai-iltana neuvottelutulokseen työntekijöiden palkankorotuksista ja muista työehdoista.
Sovun syntyminen vaatii kuitenkin vielä molempien osapuolten hallintojen hyväksyvän neuvottelutuloksen. Osapuolten hallintojen odotetaan käsittelevän neuvottelutulosta lauantaina.
Sopimuksen yksityiskohdista, kuten palkankorotusten tasosta ja muista työehdoista ei ole hiiskuttu julkisuuteen.
Mikäli toinen osapuolista hylkäisi sovun, neuvottelut jatkuisivat.
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä työskentelee yli 90000 työntekijää.
Teollisuusliitto on paineistanut neuvotteluita neljä viikkoa kestäneillä lakoilla valikoiduissa alan yrityksissä.
Valtakunnansovittelija antoi helmikuun alussa sovintoehdotuksen, jonka Teollisuusliitto lopulta hylkäsi.
Sovintoehdotus tehtiin kolmevuotiselle sopimuskaudelle, jossa palkankorotuksia olisi tullut yhteensä 7 prosenttia. Tästä potista 5,2 prosenttia olisi ollut yleiskorotuksia.
– Palkankorotusten taso sovintoehdotuksessa on liian matala. Sovintoehdotuksessa kahdelle ensimmäiselle vuodelle esitetyt, yhteensä 4,5 prosentin palkankorotukset eivät ole hyväksyttävällä tasolla, Teollisuusliitto perusteli tiedotteessa sopimuksen hylkäämistä.
Työnantajat sen sijaan olisi hyväksynyt sovintoehdotuksen.
– Sovintoesityksen kustannustaso tuo mukanaan riskin kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä, mutta työmarkkinoiden vaikea tilanne huomioiden päätimme pitkän pohdinnan jälkeen hyväksyä ehdotuksen, Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi totesi ensimmäisen sovintoesityksen kaaduttua.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto viestitti marraskuussa, että liitto tavoittelee neuvotteluissa 10 prosentin palkankorotusta, joista ensimmäiselle vuodelle 6 prosentin ja toiselle vuodelle 4 prosentin korotuksia.
Teknologiateollisuuden palkkaratkaisu toimii perinteisesti päänavaajana. Se on suurin vientiala ja alan palkkaratkaisut ovat antaneet yleensä muille aloille osviittaa, millaisiin korotuksiin on potentiaalia päästä. Talven ja kevään aikana työehtosopimukset ovat päättymässä useilla aloilla, muun muassa kunta-alalla.
Teollisuusliitto on perustellut reippaita palkankorotusvaatimuksia työntekijöiden ostovoiman palauttamisella.
Palkansaajien ostovoima putosi vuosina 2021-22 enimmillään 8,2 prosenttia energiakriisin ja Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan takia. Ostovoima lähti nousuun vuoden 2022 aikana inflaation laskettua. Yle uutisoi tammikuun lopussa, että ostovoima on edelleen noin 4 prosenttia alempana verrattuna vuoden 2021 tasoon.
Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeässä vertailumaassa Saksassa teollisuuden suurliitto IG Metall ja työnantajat tekivät viime vuoden lopussa tuoreimman palkkaratkaisun: osapuolet sopivat, että noin neljän miljoonan metalli- ja elektroniikkateollisuuden työntekijän palkkoja korotetaan kahden vuoden aikana yhteensä 5,5 prosenttia.
Ruotsissa vastaavat palkkaneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Yleisradioyhtiö SVT:n mukaan teollisuusliitot vaativat neuvotteluissa 4,2 prosentin palkankorotusta.
