Britannian ja Ranskan johdolla muodostettava halukkaiden liittouma, joka edistäisi mahdollisen Venäjän ja Ukrainan välisen tulitaukosopimuksen täytäntöönpanoa, on ukrainalaistutkija Aljona Getmantšukin mielestä erittäin tervetullut ajatus, vaikka vielä onkin epäselvää, mihin osallistujamaat tarkkaan ottaen sitoutuisivat.
– Hyvä uutinen on, että asiasta käytävät keskustelut näyttävät etenevän tasaisesti puhtaasti teoreettiselta tasolta kohti käytännöllisempiä sotilaallisia kysymyksiä. On erityisen rohkaisevaa nähdä Ukrainan eurooppalaisten kumppanien ymmärtävän, että tarvitaan aitoa pelotetta hampaattoman YK:n rauhanturvaoperaation sijasta, ukrainalaista New Europe Center -ajatushautomoa johtava Getmantšuk sanoo Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Huonompi uutinen on hänen mukaansa se, että keskustelua läntisten joukkojen sijoittamisesta Ukrainaan varjostaa edelleen huoli Kremlin kielteisestä reaktiosta.
– Vaikka britit ja ranskalaiset korostavat, etteivät he tarvitse vihreää valoa Moskovalta, merkittävä osa heidän eurooppalaisista kollegoistaan on tästä eri mieltä. Lisäksi monet niistä, jotka näyttävät kannattavan läntisten joukkojen lähettämistä Ukrainaan, näyttävät olevan valmiita antamaan Putinille veto-oikeuden Ukrainan pitkän aikavälin turvallisuuteen liittyvissä kriittisissä kysymyksissä, hän toteaa.
– Yritykset päästä Kremlin kanssa jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen Ukrainan turvallisuudesta ovat hyödyttömiä ja käsittävät perinpohjaisesti väärin Venäjän hyökkäyksen taustalla olevat laajentumistavoitteet. Yli kolme vuotta kestäneen täysimittaisen sodan jälkeen jokaisen puolueettoman tarkkailijan pitäisi olla tuskallisen tietoinen siitä, että Vladimir Putinin lähtökohtana eivät ole oikeutetut turvallisuusnäkökohdat, vaan pakkomielle Ukrainan tuhoamisesta valtiona ja kansakuntana, hän painottaa.
Putinin viimeaikaiset linjaukset ovat hänen mukaansa paljastavia. Kremlin diktaattori vaatii edelleen demilitarisoitua ja puolueetonta Ukrainaa, jolle länsi ei saisi antaa apua. Ukrainan olisi myös luovutettava Venäjälle laajoja alueita, joita hyökkääjä ei edes ole kyennyt miehittämään.
– Nämä niin sanotut rauhanehdot merkitsisivät toteutuessaan täydellistä antautumista, joka jättäisi Ukrainan jakautuneeksi, eristetyksi ja käytännössä puolustuskyvyttömäksi Venäjän uusia hyökkäyksiä vastaan. Silloin olisi vain ajan kysymys, milloin Putin saisi vietyä valloitushankkeensa päätökseen, Getmantšuk sanoo.
– On harhaluulo, että myönnytysten tarjoaminen Putinille saisi hänet luopumaan laajentumisohjelmastaan. Todellisuudessa niin kauan kuin Ukrainan läntiset kumppanit odottavat Putinin lupaa ryhtyäkseen toimiin suojellakseen itseään, ne eivät koskaan ole turvassa. Jos demokraattisen maailman johtajat haluavat tosissaan saada Eurooppaan kestävän rauhan, heidän on toimittava päättäväisesti ja annettava Ukrainalle uskottavat turvatakuut huolehtimatta siitä, suostuuko Putin niihin vai ei, hän kiteyttää.
