Itämeren Nord Stream -kaasuputkihankkeesta käytiin eduskunnassa ajankohtaiskeskustelu lokakuussa 2009. Eduskunnan täysistunnon pöytäkirjan mukaan suurin osa keskusteluun osallistuneista kansanedustaja näki hankkeen myönteisenä asiana.
Ministerit puolustivat hanketta ja korostivat sen olevan puhtaasti ympäristökysymys.
– Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa on myös käsitelty tätä sotilaspoliittista puolta, ja meidän puolustushallinnon edustajat ovat sanoneet, että ei tässä ole mitään kielteistä perinteisen turvallisuusajattelun kannalta, sanoi pääministerinä tuolloin toiminut Matti Vanhanen (kesk.).
– Meille tämä kaasuputki ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys, totesi ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) pöytäkirjan mukaan eduskunnassa.
– Keskustelussa tämmöinen peruslinja on se, että nähdään, että tämä taloudellinen sidos, joka Venäjän ja Euroopan, erityisesti Saksan, välille syntyy, on myönteinen ja lisää tavallaan taloudellista integraatiota, joka puolestaan on turvallisuutta vahvistava tekijä, ja että tämä tarkastelu Suomen päässä on selkeästi ympäristötarkastelu, sanoi puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).
Pöytäkirjat kuvaavat vain yhtä eduskunnan keskustelua. Esimerkiksi Stubb on muissa yhteyksissä nostanut esille myös kaasuputken turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden. Hän myös arvosteli Ylen haastattelussa Saksaa ja Venäjää kaasuputken alkuvaiheen valmisteluista, jotka heikensivät EU:n yhtenäisyyttä ja lähettivät putkihankkeen liikkeelle ”väärässä kulmassa”.
Keskustan ministereille kiitosta
Keskustan kansanedustaja Kimmo Tiilikainen kiitti keskustelussa erikseen silloista elinkeinoministeri Mauri Pekkarista (kesk.) ja ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä (kesk.).
– On ollut miellyttävää havaita, miten hallitus ja erityisesti ministerit Pekkarinen ja Lehtomäki ovat johdonmukaisesti vieneet tätä hanketta eteenpäin Suomen periaatteitten mukaan. Meille tämä on alusta lähtien ollut ympäristökysymys vailla poliittisia intohimoja, Tiilikainen sanoi.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä hämmästeli sitä, että kaasuputkesta oli esitetty myös kriittisiä arvioita.
– Kaasuputken toisesta päästä alkaa virrata Keski-Eurooppaan maakaasua ja Venäjälle euroja. Se on mahdollisimman hyvä tapa lisätä keskinäisriippuvuutta Euroopassa ja syventää eurooppalaista integraatiota. Kummallista, että tämä kaikille suomalaisille poliitikoille ei näytä oikein sopivan. Onko siellä selkäytimessä niin vahva Venäjä-vastaisuus, että aina pitää ruveta venkoilemaan, hän pohdiskeli puheessaan.
SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma ihmetteli myös arvioita, joiden mukaan putkeen liittyy turvallisuushuolia.
– Meillä on 7 000 kilometriä näitä kaasuputkia Pohjanmerellä ja Välimerellä, eikä kukaan ole keksinyt, että ne olisivat siellä suuri turvallisuuspoliittinen kysymys. Nyt tämän hankkeen yhteydessä kun kuuntelee käytyä keskustelua, niin näyttää siltä, että osa kuvittelee, että todellakin sieltä kaasuputkesta lähtee tulemaan suikkahattuisia, punatähtisiä, harmaapukuisia miehiä pyssyt kainalossa. Mutta rohkenen epäillä, että tästäkin kaasuputkesta tulee kaasua, tämä on tämän ydinsisältö, hän puhui.
Kokoomusedustajia syytettiin russofobiasta
Täysistunnon pöytäkirjan mukaan muutamat kokoomuksen kansanedustajat nostivat esille kaasuputkeen liittyvät turvallisuusuhkat.
– Itse edustan myöskin sitä näkemystä, että Itämeri ei ole pelkkä ympäristöasia. Sillä on suuri sotilaallinen merkitys, ettei vain Suomenlahdesta tulisi kaasuputken myötä uusi hormuzinsalmi, sanoi kansanedustaja Marja Tiura (kok.)
Kokoomuksen kansanedustaja Tuulikki Ukkola jopa arvosteli puolueensa ulkoministeri Stubbia puheessaan.
– Aivan totta, ulkoministerin lausuntoja on kyllä todella saanut tänä iltana ihmetellä. Kuka ihme on teidät oikein pelotellut puolikuoliaaksi? Te olette eurooppalainen ja kysymys on nimenomaan eurooppalaisesta hankkeesta, jossa Venäjä käyttää energiaa Euroopan yli. Eihän tässä ole kysymys Suomesta, vaan tässä on kysymys Euroopasta ja Euroopan ja Venäjän suhteista. Ja kuka tässä nyt … Ei Euroopalta kysytty, sen tekivät kyllä, ihan niin kuin (Vjatšeslav) Molotov ja (Joachim von) Ribbentrop aikoinaan, Saksa ja Venäjä, Ukkola sanoi.
– Mutta olisin vain sanonut tähän asiaan, että on se kumma, että yksikään ministeri ei sano sitä, että Itämerestä todellakin tulee sotilaspoliittinen ja turvallisuuspoliittinen räjähdyspiste, hän jatkoi.
– Voi herran jestas, huudahti SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja pöytäkirjan mukaan.
Jo edesmennyt kansanedustaja Ukkola varoitti keskustelussa myös Venäjän tarkoitusperistä.
– Totta kai kaasuputki tulee. Kun sen on kerta Venäjä päättänyt rakentaa, niin se rakentaa ja sillä siisti. Sen sijaan meidän täytyy ymmärtää yksi asia: energian avulla Venäjä kasvattaa omaa suurvalta-asemaansa. Tämän päätöksen avulla Venäjä jakoi Euroopan unionia osiin. Tämän päätöksen avulla Venäjä haluaa kontrolloida Itämerta.
Esko-Juhani Tennilä moitti kaasuputkihanketta arvostelevia kokoomuksen kansanedustajia.
– Salissa on käynyt isojako. Vasemmisto ja keskusta tuntuvat varsin yksimielisesti pitävän tätä putkihanketta positiivisena sekä ilmastollisesti että myös Euroopan tulevaisuuden kannalta, mutta kokoomuksen puolelta on raju vyörytys käynnissä, jossa kylvetään hankalaa ilmapiiriä tämän hankkeen ympärille, hän sanoi.
Eero Heinäluoma liittyi arvosteluun.
– Tämä poliittinen puoli on kyllä erinomaisen mielenkiintoinen, että kun tätä pintaa on vähän enemmän raaputettu, niin todellakin näyttää siltä, että täällä on siis lähes koko kokoomuksen eduskuntaryhmä, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja (Pertti) Salolaista lukuun ottamatta, suurin piirtein kapinassa hallitusta, ulkoministeriä ja puolustusministeriä ja heidän arvioitaan kohtaan. Iloitsen kuitenkin siitä, että täältä vasemmalta tulee kyllä vahvaa tukea hallituksen järkevälle linjalle tässä yhteydessä ja pidämme sitä isänmaan ja Suomen etujen mukaisena.
Keskustan Timo Kaunisto vihjasi, että eduskunnassa esiintyy venäläisvastaisuutta.
– Täällä on kyllä käytetty aika erikoisia puheenvuoroja, joista voisi johtopäätöksenä vetää, että on jonkunlaisia russofobisiakin katsantokantoja. Pelkoa lietsotaan, ja tuleepa mieleen, onko myöskin tavoitteena se, että koko maakaasu ei tulisi ruokkimaan tätä Euroopan energiahuoltoa, vaan tulisivat ne muut vaihtoehdot vahvemmin esiin, kuten ydinvoima, jota kokoomus täällä erittäin vahvasti ajaa. Sekin tästä keskustelusta yhtenä aspektina heijastuu, hän sanoi.
Kansanedustaja Kyösti Karjula (kesk.) kuvaili, että kaasuputki edistää rauhaa.
– Tämä kaasuputkihankehan on sillä tavalla pragmaattinen kysymys, että Eurooppa tarvitsee energiaa, Venäjällä on toimittaa energiaa. Siinä mielessä voidaan sanoa, että tämän erittäin merkittävän hankkeen toteuttaminen on parhaimmillaan jopa rauhanprojekti.
Juttua muokattu 5.10. klo 14.30: Lisätty maininta, että pöytäkirjat ovat yksittäinen ote eduskunnan keskusteluista. Esimerkiksi Alexander Stubb on muissa yhteyksissä nostanut esille kaasuputkeen liittyvät turvallisuushuolet.
