Ravintolatoimiala ei ole päässyt vielä koronaa edeltäneelle kasvu-uralle. Luonnonvarakeskus Luken tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan ravintola-alan tuotos kasvoi voimakkaasti vuosina 2018 ja 2019. Ravitsemistoiminnan tuotos ylitti elintarvikekaupan tuotoksen vuosina 2018 ja 2019. Ravitsemistoiminta säilytti eniten työllistävän aseman ruokaketjussa myös 2020 ja 2021, vaikka työllisyys aleni.
Arvonlisäyksellä mitattuna ravitsemistoiminta on elintarvikeketjun toiseksi suurin toimiala elintarviketeollisuuden jälkeen. Koronarajoitukset vaikuttivat erittäin kielteisesti ravitsemistoiminnan tuotokseen, arvonlisäykseen ja työllisyyteen.
Toipumista koronakuopasta hidastuttavat elintarvikekustannusten ennennäkemätön nousu, etätyön yleistyminen ja ostovoiman heikko kehitys. Tutkimus osoittaa, että ravintolatoiminnalla on elintarvikeketjun parhaat edellytykset kasvattaa arvonlisäystä, työllisyyttä ja verotuloja.
Ravitsemistoiminnan arvonlisäys oli reilu 5,5 miljardia euroa vuonna 2019. Koronan ja etenkin pitkään jatkuneiden ankarien koronarajoitusten takia arvonlisäys aleni yli miljardilla eurolla (21 prosenttia) vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019. Ravitsemistoiminnan välitön työllisyysvaikutus oli myös koronavuosina ruoka-alan suurin. Ravitsemistoiminnan kokonaistyöllisyysvaikutukset olivat 116000 henkilöä vuonna 2019. Koronavuosina kokonaistyöllisyysvaikutus aleni noin 96000 työlliseen.
– Korona ja etenkin pitkään jatkuneet ankarat koronarajoitukset heikensivät merkittävästi ravintola-alan toimintaedellytyksiä. Toimiala ei ole päässyt vielä koronaa edeltäneelle kasvu-uralle, sanoo alan etujärjestön MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi tiedotteessa.
– Syksyllä 2021 alkanut elintarvikkeiden tukkuhintojen ennennäkemätön nousu syö alan kannattavuutta. Yritykset pystyivät hoitamaan korona-aikana otettuja velkojaan matalan korkotason aikana, mutta lainakustannusten nousu lähes viiteen prosenttiin oli lukuisille alan yrityksille liian raskasta. Se on johtanut konkursseihin ja yritysten toiminnan supistamisiin. Etätyön jääminen korkealle tasolle yhdessä ostovoiman heikon kehityksen kanssa vähentävät alan palvelujen kysyntää.
Ravintolapalvelut voisivat tulevaisuudessa työllistää, tuoda verotuloja ja arvonlisäystä kansantaloudelle vielä nykyistä merkittävästi enemmän. Kasvua siivittävät muun muassa nuorten aikuisten kulutustottumusten muutos elämysten suuntaan tavaroiden hankkimisen sijaan, erinomaiset suomalaiset raaka-aineet ja suomalaisten ravintoloiden korkea taso.
Alan ongelmana on heikko kannattavuus, mikä aiheutuu korkeista veroista, palkan sivukuluista ja alati kohoavista kustannuksista.
– Nopea ja halpa tapa helpottaa ravintoloiden ahdinkoa on purkaa elintarvikelainsäädäntöä ja vähentää elintarvikevalvonnan byrokratiaa. Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on byrokratian vähentäminen. Valitettavasti EU:ssa on vireillä lukuisia ravintoloiden byrokratiaa lisääviä hankkeita, Lappi sanoo.
– Nykyisin viranomaisten tyytyväisenä pitäminen vie liikaa aikaa ravintoloilta, joista suurin osa on pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä. Lainsäädäntöä pitää purkaa ronskilla kädellä myös EU:ssa. Elintarvikevalvontaa tulisi kohdistaa sellaisiin yrityksiin, joissa on aiemmin ilmennyt elintarviketurvallisuuteen liittyviä ongelmia. Tämä mahdollistaa elintarviketurvallisuuteen panostaneiden ravintoloiden keskittymisen asiakaspalveluun viranomaisten palvelun sijaan, Lappi muotoilee.
