Petteri Orpon (kok.) hallituksen valinnanvapauskokeilu, jossa 65 vuotta täyttäneet voivat käydä yksityisellä yleislääkärillä julkisen terveyskeskusmaksun hinnalla, tulee tänään eduskuntaan.
Tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä nopeasti, vähentää hyvinvointialueiden kuormitusta ja hyödyntää koko sote-kentän kapasiteetti asiakkaiden hyväksi. Kokeilu mahdollistaa myös hoidon jatkuvuuden – asiakas voi käydä samalla tutulla lääkärillä koko kokeilun ajan.
– Meillä on kasvava joukko yli 65-vuotiaita, joilla on lisääntynyt tarve terveyspalveluille, mutta työterveyshuolto on päättynyt, terveyskeskuksissa on ruuhkaa ja vakuutusten hinnat tässä ikäryhmässä ovat korkeat. On reilua ja kohtuullista tukea heidän hoitoon pääsyään, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho (kok.) tiedotteessa.
Kokeilun on määrä alkaa 1. syyskuuta 2025 ja kestää vuoden 2027 loppuun. Malli toimii Kelan kautta ja siihen sisältyy hintakatto, joka varmistaa, että syntyvä säästö jää asiakkaalle.
Kokeilu kattaa ikäryhmälle yleisimmin määrätyt laboratoriotutkimukset, kuten esimerkiksi verikokeet ja sydänfilmin. Lääkärin määräämistä tutkimuksista korvattaisiin 50 prosenttia, eikä käynneistä saa periä erillisiä toimistomaksuja.
– Halusimme mallin, jossa hyöty jää nimenomaan asiakkaalle. On päivän selvää, ettei kokoomus halua veronmaksajien rahojen valuvan hintoihin ja sen varmistamme hintakatolla, Laiho sanoo.
Laiho painottaa, että kokeilulla on tarkoitus helpottaa painetta julkisessa terveydenhuollossa ja parantaa siellä asioivien hoitoon pääsyä. Vuosien 2023–2027 Kela-korvauspanostus on yhteensä 335 miljoonaa euroa.
– Jos tätä vertaa edellisen hallituksen aikaansaannoksiin, on ero melkoinen. Vuonna 2023 pelkät alueiden vuokralääkärimenot olivat yli 600 miljoonaa euroa. Se oli järjetöntä rahan haaskaamista ilman valinnanvapautta tai hoidon jatkuvuutta. Yli 65-vuotiaiden Kela-korvauskokeilu mahdollistaa myös hoidon jatkuvuuden – asiakas voi käydä samalla tutulla lääkärillä koko kokeilun ajan. Orpon hallitus edistää omalääkärimallia, ei vuokralääkärimallia, Laiho painottaa.
– Kela-korvausten kehittäminen on panostus, josta hyötyvät sekä asiakkaat että terveydenhuoltojärjestelmä. Miljoonien suomalaisten käyttämää järjestelmää uudistetaan ja siihen panostetaan asiakkaiden etu edellä kustannusjärkevästi ja reilulla tavalla, Laiho summaa.
