Suomalaisten asunnonomistajien remontointiin panostama rahamäärä on kasvanut viisi viime vuotta peräjälkeen, kertoo Tilastokeskus.
– Yritysten teettämät remontit ovat aallonpohjassa, mutta yksityishenkilöiden remontoinnissa suunta on päinvastainen. Syitä on monta. Koronakriisin aikana lisääntynyt kotoilu muutti suhdetta kotiin, halvat omistusasuntohinnat ovat kannustaneet ostamaan remontoitavia asuntoja, lyhytvuokraamisen suosio kasvaa ja sitä varten remontoidaan ja energiaremontit ovat yleistyneet, Remppatorin toimitusjohtaja Jacob Mandal kertoo.
Energiatehokkuuden edistäminen vähentää asumiskustannuksia pitkällä aikavälillä. Energiatehokkuutta parantavat esimerkiksi ikkunoiden vaihtaminen ja eristysten huoltaminen. Välttämättömien kunnostusten lykkääminen puolestaan voi johtaa suurempiin ja kalliimpiin ongelmiin tulevaisuudessa.
– Sotien jälkeen suurille ikäluokille rakennettiin Suomessa paljon taloja. Näiden talojen alkuperäiskunto alkaa olemaan jo ikänsä päässä, joten remontointi on tullut välttämättömäksi useassa kodissa. Remontit ovat välttämättömiä ylläpidon kannalta. Ikääntyneitä asuntoja on myös päivitettävä ihan turvallisuuden takia, Mandal sanoo.
Remppatori on kasvanut 130 prosenttia
Remppatorin kautta on tehty kuluvan vuoden aikana 130 prosenttia enemmän remontteja kuin viime vuonna. Remppatorin sivuja on käyttänyt tänä vuonna kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin viime vuonna. Eniten suomalaiset tekevät putki- ja sähköremontteja.
Remppatoria käyttäneiden remonttiyritysten käyttömäärä on kasvanut 20 103:een, mikä on 200 prosentin nousu viime vuoteen verrattuna. Palvelua käyttäneitä yrityksiä on nyt 2 152 enemmän, mikä tarkoittaa 61 prosentin kasvua viime vuodesta.
Remppatori on suomalainen verkkopalvelu, jonne voi syöttää kuvauksen tarpeestaan ja remontoinnin ammattilaiset ottavat yhteyttä ilmoituksen perusteella. Palvelua käyttää yli 8 000 yritystä ympäri Suomen.
Remontti ei vain korjaa
Kiinteistöt ja oma koti on usean suomalaisen suurin ja rahallisesti kallein omistus. Remontointi mielletään usein korjaamiseksi, vaikka se voi tarkoittaa myös esimerkiksi kunnostamista, ehostamista, muuttamista ja parantamista. Remonttien avulla asunnon kuntoa voidaan nostaa ja sen arvoa pystyy ylläpitämään tai jopa nostamaan.
– Suomalaisten remontoivat korjatakseen, mutta remontoinnilla voi myös ylläpitää asuntonsa arvoa ja asuinmukavuutta – tai jopa parantaa niitä. Olisi tarpeen miettiä, onko remontointi vain korjaamista vai enemmänkin sijoitus, Mandal toteaa.
Myös kodin merkitys on edellisten viiden vuoden aikana muuttunut. Koronakriisin pakotetun kotoilun aikana kodista tuli yhä merkityksellisempi paikka suomalaisille.
Kun ihmiset viettivät enemmän aikaa kotona, oli helpompaa huomata puutteita ja kehityskohteita kotona. Ja vaikka pandemia on ohi, etätyökulttuuri on tullut jäädäkseen. Monet tarvitsevat kotona erilaisia työtiloja eri tavalla kuin ennen.
– Kun kodin tarve ja funktio varioituu aiempaa enemmän, myös suhde asunnon tarkoituksenmukaisuuteen vaihtelee. Kolme vuotta sitten hyvältä ja toimivalta tuntunut voikin nyt tuntua kelvottomalta, Mandal sanoo.
Myös teknologian kehitys ja älykotien yleistyminen ovat saaneet monet päivittämään kotinsa älykkäillä ratkaisuilla, kuten älyvalaistuksella, -lämmityksellä ja -turvajärjestelmillä. Nämä innovaatiot parantavat asumismukavuutta ja turvallisuutta.
Kenen vastuulla mikäkin remontti?
Tilastokeskuksen mukaan kiinteistövarallisuus muodostaa 64 prosenttia suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta, ja omien kotien osuus tästä on 48 prosenttia. Suomalaisten omistamien asuntojen yhteisnettoarvo on noin 600 miljardia euroa.
Rivi- ja kerrostaloissa taloyhtiöt vastaavat ulkopintojen ja rakenteiden, talotekniikan, piha-alueiden ja piharakennusten sekä taloyhtiön sisätilojen korjauksista. Omistusasujat puolestaan vastaavat asunnon märkätilojen, keittiön, asuin- ja muiden tilojen korjauksista.
Vuonna 2023 asunnon omistajat käyttivät remontointiin rahaa yhteensä 5,2 miljardia euroa. Tilastokeskuksen mukaan omakotitalo-, kerrostalo- ja rivitaloremonteista rahaa käytettiin märkätilaremontteihin yhteensä 947 miljoonaa euroa.
Keittiöremontteihin rahaa käytettiin 636 miljoonaa euroa ja asuin ja muihin tiloihin 823 miljoonan euron edestä. Omakoti- ja paritaloissa suurimmat kulut kohdistuivat talotekniikan korjauksiin 1,33 miljardilla eurolla.
