KTM Antti Hämäläinen tutki väitöskirjassaan teknologian käytöstä aiheutuvaa niin sanottua teknostressiä ja sen erilaisia hallintakeinoja.
Tutkimus keskittyi erityisesti älypuhelinten, sosiaalisen median ja digitaalisten pelien vapaa-ajan käyttöön.
– Tutkimuksessa korostui vapaa-ajalla tapahtuvan teknologian käytön kaksijakoisuus. Esimerkiksi sosiaalisen median selailulla tavoitellaan usein rentoutumista, mutta se voikin yllättäen aiheuttaa käyttäjilleen uupumusta tai ahdistusta, Hämäläinen kertoo Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.
Hämäläisen mukaan teknostressin välttäminen tällaisissa tilanteissa vaatii käyttäjiltä sekä ennakoivia että reaktiivisia keinoja.
– Teknologian käyttöä tulisi vähentää ennakoiden niissä tilanteissa, joissa muut aktiviteetit ovat tärkeämpiä. Teknologian käyttö näissä tilanteissa voi lisätä prokrastinaatiota, eli vitkuttelua ja lopulta esimerkiksi ulkoilemaan tai kuntoilemaan ei tule lähdettyä. Käyttäjän stressiä lisää, kun tärkeät asiat siirtyvät teknologian käytön takia, hän kuvailee.
Ennakoinnin lisäksi Hämäläinen kannustaa myös reaktiivisesti tunnistamaan tilanteita, joissa teknologian käyttö häiritsee omaa keskittymistä.
Tutkimuksessa todettiin myös, että älypuhelimen ja sosiaalisen median aiheuttama teknostressi voi oireilla heikentyneenä tylsyydensietokykynä.
– Nykyään moni saattaa tuntea olonsa ikävystyneeksi välittömästi, jos aivot ei saa jotain virikkeitä. Tällöin kynnys puhelimen ottamiseen käteen laskee, eikä mieli välttämättä saa tarvitsemiaan lepohetkiä, Hämäläinen kertoo.
Liikaa itseltään vaativien digitaalisten pelien pelaaminen voi puolestaan saada jopa viihdyttävän vapaa-ajan aktiviteetin tuntumaan työltä.
– Nämä asiat havainnollistavat tarvetta löytää tasapaino teknologian käytön ja muiden elämän osa-alueiden välillä. On tärkeää kysyä itseltään miksi käytän teknologiaa ja vastaako sen käyttö tarpeitamme, Hämäläinen sanoo.
Hän kertoo, että jos teknologian käyttö tuntuu turhalta tai siltä, ettei jokin toiminta ole tarpeeksi palkitsevaa, se voi korostaa koettua stressin tunnetta entisestään.
Apua teknostressiin
Teknostressistä kärsiville Hämäläinen suosittelee avointa keskustelua esimerkiksi sosiaalisen median käytöstä, sillä keskusteleminen voi toimia sysäyksenä tarpeellisten muutosten tekemiselle omassa teknologian käytössä.
– Tutkimuksen mukaan yhteistyö läheisten kanssa, kuten esimerkiksi sopimukset teknologiavapaista hetkistä voivat helpottaa muutosten tekemistä ja vähentää stressin määrää, Hämäläinen kertoo.
Hän kuitenkin huomauttaa, ettei teknostressin hallinta voi jäädä yksinomaan käyttäjien vastuulle, vaan myös teknologiayhtiöiden tulisi tarjota käyttäjille työkaluja hallita teknologiaa paremmin esimerkiksi mahdollistamalla sisällön näkyvyyden säätelyä.
– Teknologian käytön ei tulisi maksaa meille hyvinvointiamme, Hämäläinen toteaa.
