Suomen Reserviupseeriliitto on huolissaan siitä, että palvelusikäluokat pienenevät voimakkaasti 2030-luvulla.
Liitto esittää yhtenä ratkaisuna niin sanottua kansalaispalvelusta koko ikäluokalle joko ase- tai siviilipalveluksessa. Puolustusvoimilla tulee olla mahdollisuus ottaa asepalvelukseen soveliaimmat henkilöt sukupuoleen katsomatta.
Tällä hetkellä kaikki kansalaiset eivät myöskään tiedä, mikä heidän tehtävänsä on kriisin sattuessa. Tähän ratkaisuna olisi kansallinen varaamisrekisteri.
– Olet sitten mies tai nainen, käyt ase- tai siviilipalveluksen, niin jokainen tietäisi kriisitilanteessa oman tehtävänsä osana yhteiskuntaa jonkinasteisen koulutuksen perusteella, sanoo Suomen reserviupseeriliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jyri Vilamo Verkkouutisille.
– Tämä olisi tietenkin valtava muutos. Ja on itsestään selvää, että tällaiseen malliin ei voida siirtyä yhtäkkiä. Sen pitää tapahtua eri vaiheiden kautta vuosien aikana.
Puolustusvoimain komentajan, kenraali Janne Jaakkolan mukaan näköpiirissä ei ole romahdusta liittyen pieneneviin palvelusikäluokkiin.
– Kymmenen vuoden päästä miespuolinen ikäluokka on 3 000 henkeä pienempi kuin nyt. Se ei muodosta sellaista painetta, että nykyistä järjestelmää pitäisi muuttaa äkkiseltään, hän totesi hiljattain Verkkouutisten Sanna Ukkola Showssa.
Reserviupseeriliitto ei ole kuitenkaan tyytyväinen tilanteeseen. Yleisen asevelvollisuuden suorittaa koko ikäluokasta vain noin kolmannes ja miehistä noin kaksi kolmasosaa. Tämä on noin 20 000 henkilöä vuosittain. Luku sisältää myös vapaaehtoiset naiset, joita on reilu tuhat.
Liitto katsoo, että miespuolisten varusmiesten määrä ei riitä nykyisillä palveluskriteereillä ylläpitämään nykyistä koulutusmäärää. Tämä perustuu syntyvyyslukuihin. Matemaattinen yhtälö ei toimi, ellei kriteerejä muuteta.
– Paljon puhutaan yleisestä asevelvollisuudesta, ja todellisuudessa vain kolmannes sen suorittaa, niin onko se sitten enää ihan yleinen, Jyri Vilamo pohtii.
Vapaaehtoiset naiset
Hänen mukaansa edesmenneen pitkän linjan kokoomuspoliitikko Ilkka Kanervan työryhmän aikanaan käynnistämä kutsuntauudistus on hyvä ja nostanee vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavien naisten lukumäärää.
– Tämä tuskin tulee riittämään. Naisten lukumäärän tulisi nousta nykyisestä reilusta tuhannesta 4 000–5 000:n tasolle 2030-luvulla (noin vuonna 2035), jotta nykyisen kokoinen koulutusmäärä saataisiin ylläpidettyä. Verrokkimaiden tulosten perusteella ei ole realistista odottaa näin suurta määrää vapaaehtoisia, Vilamo kirjoitti Suomen Kuvalehden mielipidekirjoituksessa elokuussa.
Puolustusvoimien ratkaisuna on tarkistaa tiettyjen tehtävien palveluskelpoisuusvaatimuksia, joista yksi esimerkki on fyysisten vaatimusten keventäminen.
Toinen keino on pidentää aikaa, jolloin reserviläisellä on aktiivinen sodanajan sijoitus. Nyt se kestää reilun 30 vuoden ikään asti, mutta se voisi nousta viidellä vuodella. Nämä toimenpiteet auttaisivat, mutta ne eivät ratkaise tilannetta.
Puolustusministeriössä on ollut pitkään valmistelussa uudistus sijoitettujen reserviläisten yläikärajojen nostamisesta. Puolustusvoimat haluaa joustavoittaa kokeneimpien reserviläisten käyttöä erilaisissa poikkeusolojen tehtävissä. Reserviupseeriliitto kannatta tätä uudistusta.
Reservin upseerit ja aliupseerit joutuvat 60 vuotta täytettyään pois rivistä. Miehistöllä ikäraja on ollut 50 vuotta. Näitä ikärajoja olisi tarkoitus nostaa viidellä vuodella.
Maanpuolustusoikeus
Reserviupseeriliiton työryhmälle annettiin viime vuonna tehtäväksi miettiä, miten vastata niihin haasteisiin ja vaatimuksiin, joita ei yksistään asevelvollisuus vaan myös kokonaismaanpuolustus kohtaa 2030-luvulle tultaessa.
Julkilausuman mukaan jokaisella suomalaisella tulisi olla oikeus tietää, mikä heidän tehtävänsä on kriisitilanteessa ja saada tätä tehtävää vastaavaa koulutusta osaamisen tueksi.
– Jos perustuslain mukaan kaikki ovat maanpuolustusvelvollisia, niin silloin ihan yksilönkin näkökulmasta se tarkoittaa maanpuolustusoikeutta sota- tai kriisiaikaa varten, Jyri Vilamo sanoo.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on osoittanut sen, että kaikkia kansalaisia tarvitaan sotilaallisen kriisin osuessa kohdalle. Aseellisen toiminnan lisäksi tarvitaan osaamista, jotka pitävät koko siviiliyhteiskunnan toiminnassa kriisin vallitessa.
– Kun laajamittainen sota Ukrainassa alkoi, niin aika moni tuttavapiiriini kuuluva keski-ikäinen naishenkilö – joka ei ole ikänsä puolesta voinut suorittaa asevelvollisuutta – otti yhteyttä ja kyseli, mitä hän voisi tehdä, jos jotain vastaavaa sattuisi Suomessa. Eli haluttiin tietää, mikä heidän roolinsa voisi olla, Vilamo kertoo.
Siviilipalvelusta kehitettävä
Reserviupseeriliitto korostaa, että Suomen aikuisväestöstä reilusti yli puolen tietoja ja taitoja ei ole tunnistettu tai rekisteröity, vaikka maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia.
Liiton mielestä siviilipalvelus tulee muotoilla uudelleen, ja jatkossa sen pitää palvella paremmin kokonaisturvallisuutta.
– Siviilipalvelusta ei ole kehitetty pitkään aikaan juuri mitenkään. Se on meidän mielestämme retuperällä, Jyri Vilamo toteaa.
Hänen mielestään Suomeen tulee luoda järjestelmä, joka mahdollistaa kansalaisille riittävät tiedot ja osaamisen maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseen.
Liiton mukaan koko ikäluokalle voidaan osoittaa palveluspaikka joko aseellisessa palveluksessa tai siviilipalveluksessa, kun asepalveluksen rinnalle on kehitetty kansalaistaitoja ja kokonaisturvallisuutta lisäävä siviilipalvelus.
– Jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus tietää tehtävänsä poikkeus- ja kriisioloissa, sekä saada sitä varten tarvittava osaaminen. Tätä tukemaan Suomeen tulee perustaa kaikkia maanpuolustusvelvollisia koskeva varaamisrekisteri, jonne kyseinen osaaminen kirjataan, julkilausumassa todetaan.
