Perussuomalaisten EU-politiikan linja ei ole muuttunut, vaikka puolue antaakin tunnustusta siitä, että EU on kyennyt toimimaan yhtenäisesti Venäjän hyökkäyssotaan liittyen Ukrainassa. Tämä ilmeni Turun Eurooppa-foorumin puheenjohtajapaneelissa, johon osallistuivat keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n puheenjohtajat.
Paneelin vetäjä, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä viittasi perussuomalaisten vuoden 2019 eurovaaliohjelmaan, jonka mukaan puolueen pidemmän aikavälin strateginen tavoite on EU:sta eroaminen.
Jokisipilä kysyi puheenjohtaja Riikka Purralta, olisiko linjaa tarvittaessa syytä tarkistaa etenkin, jos puolue tavoittelee hallitusvastuuta ja muut puolueet suhtautuvat EU:hun myönteisesti. Jokisipilä viittasi myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimukseen, jonka mukaan vain 15 prosenttia suomalaisista vastustaa EU-jäsenyyttä. Hän viittasi myös puolueen vuoden 2018 periaateohjelmaan, jonka mukaan puolueen politiikan huipulla on kansa.
– Lupaan, että perussuomalaiset jatkaa EU-kriittisellä linjalla. Jos ajatellaan unionia, joka nyt toki on näyttänyt tässä viime kuukausina myös kykenevänsä yhteneväisyyteen ja vahvoihin toimiin suhteessa Venäjään ja toisaalta auttamaan Ukrainaa, täytyy muistaa, että unionista jatkuvalla syötöllä tulee myös hyvin paljon lainsäädäntöä ja hankkeita, jotka eivät ole Suomen edun mukaisia.
Purran mukaan EU ”pyrkii jatkuvasti saamaan määräysvaltaa sellaisilla sektoreilla, jotka eivät sille kuulu”. Purra piti mahdollisena myös kansan mielen muutosta:
– Kuten keväällä nähtiin, myös Nato-jäsenyyteen liittyen Suomen kansan mielipiteet alkoivat hyvin nopeasti muuttua enkä varsinaisesti näe, että se EU:n kohdallakaan olisi täysin mahdottomuus.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko tarttui Purran puheisiin välittömästi:
– Annan tunnustusta, että perussuomalaisten Riikka Purra tässä myöntää, että te olette käytännössä joutuneet kaikissa politiikan pääkysymyksissä vaihtamaan linjaanne. Kun te olette olleet pakolaiskriittisiä niin nyt ukrainalaiset olikin sitten pakolaisia, jotka kelpasivat. Te olette kutsuneet viherhumpaksi sitä uusiutuvan energian siirtymää, joka on ollut Suomessa edelläkävijä ja välttämättömyys. Se on nyt teille sinivalkoinen siirtymä ja nyt onneksi myönnätte, että tässä Ukrainan ja Venäjän hyökkäyssodan keskellä EU:n yhtenäisyys onkin tärkeä asia. Arvostan, että on rohkeutta muuttaa linjaa jos on kertakaikkisesti aika väärässä, hän latasi.
Purra heitti takaisin viitaten ymmärtävänsä, että ”keskustan linja pitää nykyisin olla tällainen”. Hän vakuutti myös, että perussuomalaisten EU-poliittinen linja ”ei ole muuttunut lainkaan” kuten ei myöskään linja humanitaariseen maahanmuuttoon liittyen. Purran mukaan ukrainalaisten kohdalla kyse on siitä, että perussuomalaisten mielestä lähialueilla tapahtuva auttaminen on oikein.
”Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pysäyttää Putin”
Paneelin vetäjä Markki Jokisipilä nosti esiin yhä EU:n olemassa olevan vaikean energiariippuvuuden Venäjästä. Hän viittasi EU:n komission arvioon, jonka mukaan vuoteen 2027 mennessä tarvittaisiin ainakin 435 miljardin euron lisäinvestoinnit, jotta energiariippuvuus Venäjästä saataisiin kokonaan katkaistuksi.
Jokisipilä kysyi, miten realistisena panelistit pitivät EU:n tavoitetta irtautua venäläisenergiasta kokonaan vuoteen 2030 mennessä?
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo korosti, että Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan on ”täysin väärin ja ei ole mitään muuta vaittoehtoa kuin pysäyttää (Vladimir) Putin”. Orpon mukaan Ukrainan auttamista sotilaallisesti on jatkettava ja maa tarvitsee vahvempia aseita. Toiseksi talouspakotteita on tiukennettava – ”jokainen aukko pitää tukkia”. Kolmanneksi venäläisestä energiasta on päästävä kokonaan eroon:
– Ei ole olemassa vaihtoehtoja. Jos me tässä joustetaan, me ikään kuin hyväksymme sen, mitä Putin teki ja tekee Ukrainassa. Ensi talvesta tulee erittäin vaikea mutta uskon, että pystymme löytämään uusia ratkaisuja kun tämä on tiedossa. Yritykset toimivat, innovaatioita tehdään.
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin nosti omassa puheenvuorossaan esiin kysymyksen, olisiko Venäjän sota Ukrainassa ollut vältettävissä ja kertoi pohtineensa tätä paljon.
– Mielestäni meidän pitää esittää tämä kysymys hyvin rehellisesti itsellemme. Jos me olisimme yhdessä reagoineet Krimin miehitykseen eri tavalla, reagoineet voimakkaamin Venäjän toimintaan aikaisemmin, olisiko sotaa syttynyt? Kaikkia näitä kysymyksiä pitää kysyä ja niihin pitää uskaltaa etsiä vastauksia.
