Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä käyttäytyy välillä kuin hallitusrintaman myyrä, jonka kannanottoja voi tulkita tueksi suurvalloile.
Lehtien ulkomaansivuille saattoi takavuosina livahtaa otsikko ”sekava tilanne”. Nuo ajat ovat palanneet myös siltä osin, että Suomessa varoitellaan ärsyttämästä suurvaltoja.
Entisen maailmanjärjestyksen aikana laulussa pohdittiin ”miten Neuvostoliittoa autamme, kun maailmanrauhaa rakentaa se”. Jos joku erehtyi epäilemään itänaapuria ja sen oloja, laitavasemmalta syytettiin neulanpistopolitiikasta tai jopa neuvostovastaisuudesta.
Taistolaiskommunistien Tiedonantaja valvoi herkeämättä, ettei Neuvostoliiton rauhantahtoa pantu kyseenalaiseksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä on ottanut mallia ”Tiekkarin” legendaarisesta päätoimittajasta Erkki Sudesta.
Mäkelä heristelee ahkerasti sormeaan sosiaalisessa mediassa erityisesti niille, jotka erehtyvät epäilemään Yhdysvaltojen ja presidentti Donald Trumpin toimintaa.
Tyyli muistuttaa 1970-luvun taistolaisista, mutta ilmansuunta vain on toinen. Vai onko?
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) joutui mallisuorituksen kohteeksi, kun hän erehtyi arvelemaan, että Yhdysvaltain Ukraina-politiikan pakka on sekaisin. Mäkelän kommentit ovat kuin suoraan suomettumisen ajalta.
”Toivoisi, että ulkoministeri miettii vastaisuudessa tarkemmin puheitaan.” ”Eikä käydä uhittelemaan kuin uppiniskaiset kakarat.” Ennen saattoi olla kyse Karjalasta, tänään Ukrainasta.
Yhdysvaltoja ei saa arvioida kielteisesti. Joidenkin mielestä Mäkelän kannanotot pönkittävät suurvaltojen asemia ja sitä kautta myös Venäjää.
Suomen ulkopolitiikan johto on korostanut, että Euroopan pitää löydä yhteinen tahto ja linja. Mäkelä nosti keskiviikkona varoittavan sormensa.
”Kriisiä ei saa käyttää EU-liittovaltion syventämiseen”, ja yhteisvelka olisi vastoin EU:n sääntöjä.
Mäkelä on vähätellyt Euroopan unionin yhteisen puolustuksen vahvistamista ja korostanut kansallisen varustautumisen merkitystä. Hän on perustellut kantaansa sillä, että puolustuksen tärkein tukipilari on Nato, jossa Yhdysvalloilla on johtava rooli.
Epäilijät tulkitsevat Mäkelän kannanottoja epäsuoraksi tueksi Venäjälle. Se on vain verhottu Yhdysvaltain puolustamiseen ja EU:n liittovaltiokehityksen vastustukseen.
Trumpilla on kannattajansa myös Suomessa. Myöhemmin tiedämme, kuinka moni hyväksyy syötin siitä, että Ukraina aloitti sodan. Väitettä voi verrata Neuvostoliiton ampumiin Mainilan laukauksiin, joita se tekosyynä hyökätessään Suomeen 1939.
Jani Mäkelä on koko Petteri Orpon (kok.) hallituskauden ollut eriseurainen. Se on myös hänen tehtävänsä.
Hallituspuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan sana on huomattavasti vapaampi kuin puolueen ministereiden. Mäkelä voi olla paha poika. Perussuomalaisten puheenjohtajaa, valtiovarainministeri Riikka Purraa sitoo hallitusohjelma.
Mäkelä härnää muita puolueita ja pitää esillä puolueensa kannattajien lempiaiheita. Hän on tehnyt useita irtiottoja hallituksen linjasta.
Mainio esimerkki oli Mäkelän puhe valtiopäivien avauskeskustelussa. Hänen mielestään Suomen pitäisi luopua tavoitteesta, jonka mukaan Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
”Evästänkin hallitusta, että korjataan tämä kohtuuton tavoitetaso muun EU:n tasolle.”, Mäkelä sanoi.
Purra on usein myötäillyt Mäkelän kannanottoja. Hän ei kuitenkaan ole irtisanoutunut ilmastotavoitteesta vaan epäillyt sen toteutumista.
Jani Mäkelän isänmaallisuutta ei kannata epäillä. Taistolaisuuden menestysvuosina Neuvostoliiton vilpittömiä tukijoita kutsuttiin hyödyllisiksi idiooteiksi.
Perussuomalaisten kurssia Mäkelä ei käännä. Siihen pystyisivät vain Purra tai puhemies Jussi Halla-aho, jolle Ukraina on sydämen asia.
