Ekonomisti Heikki Pursiainen ruotii Suomen Kuvalehdessä Apteekkariliiton esittelemiä tuoreita lukuja apteekkijärjestelmän vaikuttavuudesta. Liiton tilaaman selvityksen mukaan farmaseuttien tekemän asiakastyön vuoksi apteekit säästävät julkiselta terveydenhuollolta 855 miljoonaa euroa vuodessa.
– Apteekit säästävät ainakin 855000000 euroa vähintään siis, kommentoi Pursiainen, jonka mukaan vaikutusarviota pitää epäillä silloin, kun niissä tuntuu olevan ”yksi nolla liikaa”.
– Höpsöllä luvulla Apteekkariliitto puolustaa jäseniään rikastuttavaa ja muita köyhdyttävää apteekkijärjestelmää, Pursiainen jatkaa X-päivityksessään.
SK:n mielipidekirjoituksessaan hän kysyy, miksi lobbareiden laatimat vaikutusarviot menevät jatkuvasti läpi mediassa, vaikka liki miljardiluokkaa hipovassa luvussa ei ole mitään järkeä. Apteekkariliiton selvityksestä uutisoivat esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Yle.
– Selvitys on osa Apteekkariliiton taistelua lääkemarkkinoiden uudistamista vastaan. Nykyinen apteekkisääntely estää kilpailun ja tekee apteekkareista rikkaita. Meille lääkkeiden tarvitsijoille järjestelmä sen sijaan tulee kalliiksi, hän kirjoittaa.
Pursiaisen mukaan kyse on kuitenkin laajemmasta ilmiöstä.
– Lobbareiden tolkuttomat vaikutusarviot menevät toistuvasti läpi mediassa. Milloin työkykyjohtamisen, milloin hevostalouden, milloin kansalaisopistojen väitetään tuottavan jättihyödyt.
Pursiainen antaa kolme vinkkiä, jolla hupsun vaikutusarvion voi hänen mukaansa tunnistaa.
– Ensimmäinen vinkki on helppo: jos lobbarin tekemässä selvityksessä on maalaisjärjen perusteella liikaa nollia, niin se on huono. Apteekkiselvitys olisi joutanut toimituksen paperikoriin jo tämän vuoksi.
– Toinen vinkki: tarkasta menetelmät. Apteekkariliiton laskelma perustuu lääkäreille tehtyihin kyselyihin.
– Hyvä vaikutusarviointi ei yleensä perustu kyselyihin, vaan vaatii yksityiskohtaiseen tilastoaineistoon perustuvaa mallintamista.
Kolmannen vinkin mukaan nykytilaa pitäisi verrata johonkin kouriintuntuvaan vaihtoehtoon.
– Olisi esimerkiksi fiksua verrata nykyisen järjestelmän hyötyjä johonkin harkinnassa olevaan uudistettuun apteekkien sääntelymalliin.
Sen sijaan Apteekkariliitto Pursiaisen mukaan vertaa nykytilannetta maailmaan, jossa ei olisi tarjolla mitään lääkeneuvontaa.
– Kukaan ei ole suunnittelemassa tällaista dystopiaa, Pursiainen kuittaa.
Apteekkariliiton viime viikolla julkaiseman selvityksen mukaan suurin osa apteekkien aikaansaamista terveyspalveluiden säästöistä saadaan annetusta itsehoitoneuvonnasta (61 %). Apteekkien farmaseuttisen työn ansiosta vältytään vuodeosastojaksoilta sekä erikoissairaanhoidon lääkärikäynnit ja päivystyskäynnit vähenevät, selvitys kertoo.
Apteekit säästävät ainaskin 855 000 000 euroa vähintään siis.
Höpsöllä luvulla Apteekkariliitto puolustaa jäseniään rikastuttavaa ja muita köyhdyttävää apteekkijärjestelmää.
Miksi älyttömät vaikutusarviot menevät läpi mediassa ja mistä ne tunnistaa?https://t.co/td59gzE6LV
— Heikki Pursiainen (@pursiain) October 1, 2024
