Pohjois-Korea on lähettänyt jopa 3 000 uutta sotilasta Venäjälle tämän vuoden tammi- ja helmikuussa. Kyseessä on toinen suuri joukkojen lähettäminen viime vuoden lokakuun jälkeen, ja eteläkorealaiset asiantuntijat uskovat että kolmaskin tulee.
Eteläkorealaisen JoongAng-lehden saamien tietojen mukaan tuhannesta kolme tuhatta pohjoiskorealaista lähetettiin Kurskin rintamalle tammi-helmikuussa.
– Joukkoihin kuului mekanisoituja jalkaväki-, pioneeri- ja elektronisen tiedustelun yksiköitä, joita ei ollut mukana viime vuoden ensimmäisessä komennuksessa, yksi lähde sanoi.
Etelä-Korean tiedustelu NIS vahvistaa lehden saamat tiedot uusista joukoista. Se ei kuitenkaan vahvista joukkojen määrää.
– Pohjois-Korean joukkoja on lähetetty jälleen Kurskin rintamalle helmikuun ensimmäisellä viikolla. Joukkojen määrää selvitetään, NIS:n edustaja sanoi.
Ukrainan sotilaslähteet ovat ilmoittaneet aiemmin, että tammikuun puolivälin tienoilla pohjoiskorealaiset joukot katosivat taistelukentältä noin kolmen viikon ajaksi. Niitä alkoi kuitenkin ilmestyä uudelleen helmikuun ensimmäisellä ja toisella viikolla. Tammikuussa Ukrainan sotilastiedustelu kertoi, että viime vuonna lähetetyn, noin 11 000 pohjoiskorealaisen joukon miestappiot olivat silloin noin 4000 sotilasta. Tappioihin lasketaan tavallisesti kuolleet ja haavoittuneet, mutta yleisemmin luku tarkoittaa väkeä joka on pois taisteluvahvuudesta. Siihen voidaan näin laskea myös kadonneet ja vangiksi jääneet.
Pohjois-Korean uskotaan myös päättäneen toisesta komennuksesta, koska on fyysisesti mahdotonta jatkaa taistelua vain ensimmäisen komennuksen henkilöstöllä ilman vahvistuksia. JoongAngin mukaan on kuitenkin epäselvää, miten suuri vaikutus joukkojen rotaatiolla ja vahvistuksilla todellisuudessa on, sillä niiden rekrytointi ja uudelleenorganisointi saatiin päätökseen vain kolmessa viikossa.
Uusien pohjoiskorealaisten lähettäminen rintamalle ei viittaa alkuunkaan siihen, että Venäjä olisi valmistautumassa tulitaukoon. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin käyntiin polkaisemista neuvotteluista huolimatta maailman tiedustelut ja sotilasasiantuntijat arvioivat yleisesti, että jos jonkinlainen tulitauko Ukrainaan saavutetaan, aikoo Venäjä käyttää sen joukkojensa huoltamiseen ja uudelleenryhmittämiseen jatkaakseen hyökkäyssotaa uudelleen.
Toistaiseksi Venäjä siis jatkaa taktiikkaa, jossa se käyttää näitä huonosti valmistautuneita pohjoiskorealaisia joukkoja kuluvana polttoaineena etenemisessään. Pohjois-Korean lisäjoukot, joihin kuuluu mekanisoitua jalkaväkeä ja elektronisia tiedustelujoukkoja, on todennäköisesti tarkoitettu valmistautumaan ulkoilmaharjoituksiin ja lennokkisodankäyntiin, jotka ovat aiheuttaneet suuria tappioita. Vaikka Pohjois-Korean sotilaat olisivat Pohjois-Koreassa saaneet erikoisjoukkokoulutuksen, käyttää Venäjä niitä silti tykinruokana. Tästä syystä joukoille kuitenkin koituu laajoja tappioita.
Pohjois-Korean ja Venäjän joukkojen väliset erimielisyydet näkyvät edelleen taistelukentällä ja sen ulkopuolella. Ukrainassa on levinnyt laajalti videoita, joissa venäläisjoukot pilkkaavat pohjoiskorealaisia joukkoja. Pohjoiskorealaisten joukkojen on kerrottu olevan turhautuneita siihen, etteivät venäläiset ole antaneet heille riittävästi tykistön tulivoimaa, mikä on johtanut suuriin tappioihin.
– Pohjois-Korea kaataa joukkojaan kulutussotaan, jolla ei ole mitään vaikutusta sotatilanteeseen, saadakseen taloudellista ja sotilaallista vastahyötyä, sanoo Oh Kyung-seop, Korean uudelleenyhdistymisinstituutin vanhempi tutkija.
– On vain ajan kysymys, milloin Kim Jong-un allekirjoittaa kolmannen määräyksen lähettää joukkoja.
Etelä-Korean viranomaiset ja poliitikot ovat tuominneet naapuridiktatuurin toimet ankarasti. Ukraina on helmikuussa käynyt Etelä-Korean kanssa neuvotteluja pohjoiskorealaisten sotavankien luovuttamisesta Etelä-Koreaan. Etelä-Korea ei ole tunnustanut siitä irtautunutta Pohjois-Koreaa, joten Etelä-Korean perustuslain mukaan pohjoiskorealaiset sotilaat ovat Etelä-Korean kansalaisia. Jotkut Ukrainan saamat sotavangit ovat jopa ilmaisseet toiveen, että pääsisivät Etelä-Koreaan.
