Ajatushautomo Nordic West Officen toimitusjohtajan Risto E.J. Penttilän mukaan Yhdysvaltojen ja Kiinan kiristyneitä välejä voi kutsua uudeksi kylmäksi sodaksi.
Viime aikoina Kiinan johdolta on tullut kovia lausuntoja niin Yhdysvaltoja kuin sen liittolaisia kohtaan. Presidentti Xi Jinbing on syyttänyt Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia Kiinan ”eristämisestä, saartamisesta ja tukahduttamisesta”.
Myös tuore ulkoministeri Qin Gang on sanonut Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten edustavan ”jännitteitä ja konflikteja” kun taas Venäjän-suhteiden tuovan maalle ”rauhaa ja vakautta”. Kiinan uuden ulkopoliittisen agendan esittelyn yhteydessä tuore ulkoministeri syytti Yhdysvaltoja uhkapelistä, jonka seurauksena on vaara, että Kiina ajautuu konfliktiin ja yhteenottoon Yhdysvaltojen kanssa.
Penttilän mukaan nämä lausunnot osoittavat, kuinka tulehtuneet Yhdysvaltojen ja Kiinan välit tällä hetkellä ovat.
– Kyllähän nämä lausunnot ovat kylmän sodan julistus Yhdysvaltain ja Kiinan välillä, Penttilä arvioi Iltalehdelle.
Yhdysvaltojen ja Kiinan lisäksi lukuisat asiantuntijat kuitenkin välttävät kylmä sota -termin käyttöä. Penttilän mukaan tämä on ymmärrettävää.
– Se on poliittisesti hankala termi, mutta puhutaanpa analyyttisesti. Jos nykytilannetta vertaa edelliseen kylmään sotaan, erot ovat suuret. Tuolloin fokus oli Euroopassa, nyt se on indopasifisella merialueella, jolla Kiina, Taiwan ja Intia sijaitsevat, hän sanoo.
Penttilä myös huomauttaa, että edellisen kylmän sodan aikana länsi ei ollut riippuvainen vastapuolesta (Neuvostoliitto). Nyt Kiinan ja lännen taloudet ovat kietoutuneet yhteen.
Vaikka uusi kylmä sota on luonteeltaan erilainen, on siinä Penttilän mukaan lopulta kyse kokonaisvaltaisesta kamppailusta maailman herruudesta ja ideologisten kamppailujen paluusta.
– Kysymys ei ole ainoastaan taloudesta, sotilaallisesta voimasta ja poliittisesta vaikutusvallasta, vaan myös ideologiasta, sanoo Penttilä.
– Ideologisessa kamppailussa on vastakkain keskusjohtoinen kontrolliyhteiskunta ja demokraattinen markkinayhteiskunta.
Uudessa kylmässä sodassa on Penttilän mukaan kolme skenaariota: hyvä, paha ja ruma. Hyvän skenaarion toteutuessa hallittu erkaantuminen jatkuu ja maat vahvistavat omia tuotanto- ja toimitusketjuja ja vähentävät keskinäistä riippuvuutta toisistaan.
Pahalla skenaariolla hän viittaa voimakkaampaan erkaantumiseen, joista ovat esimerkkinä helmikuun vakoilupalloselkkaus, Kiinan hiljainen tuki Venäjälle ja koventuneet puheenvuorot.
– Tähän vaiheeseen siirryttäisiin esimerkiksi, jos Kiina lähtisi tukemaan Venäjää entistä voimakkaammin, hän sanoo.
Ruman skenaarion keskipisteessä on Taiwan, jonka tilanteen kärjistymisellä voisi olla tuhoisat seuraukset.
– Jos Kiina pyrkisi sotilaallisesti valtaamaan Taiwanin ja Yhdysvallat vastaisi puolustamalla Taiwania, hän selvittää.
– Tämä olisi täysi katastrofi.
Kiina on lisännyt aktiviisuuttaan myös diplomatiassa. Perjantaina Saudi-Arabia ja Iran sopivat Pekingissä diplomaattisten suhteiden palauttamisesta, jotka ovat olleet jäissä vuodesta 2016 alkaen, kertoo Financial Times.
Kiinan välittämän sopimuksen tavoitteena on vähentää jännitteitä öljyrikkailla alueilla.
Merkittävä kiinalainen diplomaatti Wang Yi kuvasi tuoretta sopimusta ”rauhanvoitoksi” Kiinan ulkoministeriön lausunnossaan. Diplomaatin mukaan tämä myös osoittaa, että maailman ongelmat eivät rajoitu Ukrainan sotaan.
