Nuoria Helsingin keskustassa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Roadman-ilmiö näkyy jopa 10-12-vuotiailla – ”Ostetaan väkivaltapalveluita toisilta nuorilta”

Nuori saattaa kysyä viranomaiselta, miksi hän kävisi koulua, kun saa huumekaupalla 3000 euroa viikonlopussa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Väkivaltaa ihannoiva niin sanottu roadman-ilmiö näkyy edelleen voimakkaasti ja houkuttelee jopa 10-12-vuotiaita lapsia, kertoi Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Hannu Väänänen katujengiaiheisessa tilaisuudessa.

Mukaan lähdetään jännityksen ja voiton tavoittelun vuoksi, ja kuvioon kuuluu muun muassa omalla ”taustajengillä” uhittelu muille nuorille.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Väänänen kertoi väkivaltaisista 12-13-vuotiaista, jotka kantavat teräaseita kuten puukkoja, ja jopa kirveitä mukana, myös asereplikoita tulee poliisille vastaan. Ryöstörikollisuudessa taustalla ovat usein vape- tai huumekaupat.

– Voimakkaat aggressiot ohjaavat kaikkea toimintaa. Viranomaisvastaisuus, kyynisyys ja se, etteivät lapset puhu asioistaan kenellekään, näkyy jo hyvin nuorilla lapsilla, kertoi Väänänen.

Vanhemmat puolestaan saattavat luottaa enemmän lapsen kuin viranomaisen sanaan.

– Osalle vanhemmista lapsen kertoma on luotettavampaa kuin poliisin kertomat faktat tilanteesta, Väänänen totesi.

Rikoskierre etenee siten, että teini-ikäisillä mukaan tulevat niin kutsutut maine- ja pakottamisrikokset ja tappelut, joilla halutaan vahvistaa omaa identiteettiä. Huumekauppa on yleistä.

– 14-vuotias saattaa tienata 3000 euroa yhdessä viikonlopussa. Ostetaan uhkailuun liittyviä väkivaltapalveluita toisilta nuorilta ja käytetään hyväksi jopa sairaita, haavoittuvassa asemassa olevia lapsia oman aseman pönkittämiseen, Väänänen kuvaili nuorisorikosilmiötä.

Väänäsen mukaan on syntynyt rikollinen lasten alakulttuuri, joka alkaa jo 11-12-vuotiaista ja jolle ominaista on syvät yhteydet pitkäaikaiseen kaveripiiriin ja ”veljeydestä” puhuminen. Kavereiden kanssa vietetään kaikki aika, ja haetaan valtaa ja kunnioitusta.

– He eivät käy koulua, kotona ehkä joskus syömässä. Perheissä on vanhemmuudessa haasteita. Maahanmuuttotausta näkyy. Rikokset kohdistuvat sattumanvaraisesti muihin nuoriin ulkona.

Väänäsen mukaan kun poliisi tiedustelee nuorelta, että olisiko syytä hankkia ammatti ja asunto ja muita elämän peruspilareita, vastaus saattaa mykistää.

– Nuorella on se 3000 euroa takataskussa ja hän sanoo, että saan viikossa tämän verran, miksi kävisin koulua. Houkutus on suuri.

Väänäsen mukaan poliisi pyrkii tunnistamaan jo alkuvaiheissa ne nuoret ja mahdollisen jengiytymisen keskeiset henkilöt, jotka eniten tarvitsevat kohdennettuja toimia.

Jengiytymisen torjunnassa on myös onnistuttu.

– Haukilahdessa saatiin 5-10 nuoren porukka pois pelistä ja lapset ovat kertoneet uskaltavansa taas kulkea kaduilla, Väänänen sanoo esimerkin alueelta, jossa oli aiemmin välillä levotonta.

Pääkaupunkiseudun katujengejä tutkivan ryhmän johtaja, rikostarkastaja Marko Forss totesi, että alle 15-vuotiaiden ja 15-17-vuotiaiden rikollisuus on polttoainetta katujengi-ilmiölle.

Forssin mukaan katujengitilanne on vakavoitunut ja loppuvuonna oli useita ampuma-aseisiin liittyviä vakavia väkivaltarikoksia.

Esimerkiksi Espoon Leppävaaran Puustellinmäen katujengien ennakolta sopimassa ”välien selvittelyssä” loukkaantui joulupäivän ampumisessa 16- ja 18-vuotiaat pojat. Mukaan oli kutsuttu lisävoimia omasta verkostosta. Tutkinta on kesken.

– Ruotsin rikostilanteen vaikutus näkyy Suomessa yhä enemmän, Forss kertoi.

Huumerikollisuus tuo mukanaan vakavaa väkivaltarikollisuutta. Forss mainitsi ”crime as a service” -ilmiön, jossa sosiaalisen median alustoilla järjestellään väkivaltarikoksia, ja totesi että valitettavasti tämä näkyy nyt myös Suomessa. Forssin mukaan kyse on siitä, että Ruotsista on hoidettu ja tilattu Suomessa toteutettu väkivallanteko.

Forssin mukaan Helsingin poliisi panostaa etenkin alle 15-vuotiaiden Ankkuritoimintaan sekä häiriökohteiden valvontaan, jossa nuoret pyörivät.

KRP:n tutkija Petri Danielsson kuvasi rikollisuutta jatkumona, jossa toisessa päässä on nuorisorikollisuus, keskellä katujengit ja janan loppupäässä järjestäytynyt rikollisuus. Katujengeille on hänen mukaansa tyypillistä solumainen verkostorakenne, jossa ei ole hierarkiaa samalla tavoin kuin järjestäytyneessä rikollisuudessa.

Danielsson kertoi, että katujengeihin liittyvät rikosepäilyt vähenivät vuoden 2024 aikana, osin sen takia, että keskeisistä katujengihenkilöistä 15 prosenttia on vankeudessa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS