Lääkeyhtiö AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston rokotehankkeesta kuultiin maanantaina positiivisia uutisia. Yhtiön mukaan AZD1222-rokote on osoittautunut kliinisissä kokeissa ”erittäin tehokkaaksi” koronavirustaudin estämisessä. Testeihin osallistuneista yksikään ei sairastunut vakavasti tai joutunut sairaalahoitoon koronataudin vuoksi.
Rokotteen kerrotaan antaneen keskimäärin 70 prosentin suojan koronavirukselta. Annostuksella havaittiin kuitenkin olevan merkitystä. Mikäli koehenkilö sai ensin puolikkaan annoksen ja kokonaisen annoksen kuukautta myöhemmin, oli suoja peräti 90 prosenttinen. Mikäli kokonaisia annoksia annettiin kaksi, oli suoja taas ”vain” 62 prosenttinen.
THL:n ylilääkäri, rokoteasiantuntija Hanna Nohynek iloitsi tuloksista maanantaina.
– Hyvien uutisten sarja jatkuu! Adenovirusvektori #rokote teho hyvä alustavien tulosten mukaan, Nohynek tviittasi.
Kyseessä on jo kolmas suorastaan yllättävän hyvin koronavirukseen tehonnut rokote. Uuteen mRNA-tekniikkaan perustuvilla Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan rokotteilla on jo aiemmin saatu erinomaisia tuloksia. Pfizerin rokotteen on kerrottu tehonneen 95 prosenttisesti ja Modernan 94,5 prosenttisesti.
Yhdenkään kolmesta rokotteesta ei ole toistaiseksi raportoitu aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia.
Vaikka uutiset valavatkin toivoa siitä, että pandemia ja poikkeusajat ovat jäämässä taakse, liittyy rokotteisiin vielä runsaasti avoimia kysymyksiä. Auki on muun muassa milloin ja miten rokotteita aletaan jakaa meillä ja muualla. Lisäksi rokotteiden tarjoaman suojan tehoa ja kestoa ei vielä voida tietää täysin varmasti. Myös rokotteiden kuljetuksen ja jakelun logistiikkaan liittyy haasteita.
Verkkouutiset keräsi alle kysymyksiä ja vastauksia rokotteiden jakelusta.
Koska niitä saa?
Kolmen kärkirokotteen saaminen jakeluun on nyt enemmän tai vähemmän kiinni viranomaisista.
Pfizer ja Biontech ovat hakeneet rokotteelleen hätäkäyttölupaa Yhdysvalloissa jo viime viikon perjantaina. Mikäli Yhdysvaltain viranomaiset hyväksyvät rokotteen, voidaan jakelu rokoteoperaatiota johtavan kenraali Gustave Pernan mukaan aloittaa jo 24 tunnissa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että mikäli mitään yllättävää ei ilmene, alkaisivat rokotukset joulukuussa, ja Yhdysvalloissa saataisiin vuoden loppuun mennessä rokotettua kymmeniä miljoonia ihmisiä.
Pfizer on kertonut kykenevänsä tuottamaan tämän vuoden aikana noin 50 miljoonaa annosta. Ensi vuoden kapasiteetiksi on luvattu 1,3 miljardia annosta. Ne siis riittäisivät 650 miljoonan ihmisen rokottamiseen ensi vuoden loppuun mennessä.
Modernan on odotettu hakevan hätäkäyttölupaa Yhdysvalloissa mahdollisesti jo tällä viikolla. Yhtiön mukaan Yhdysvaltoihin saataisiin vuoden loppuun mennessä jakeluun 40 miljoonaa rokoteannosta, jotka riittävät 20 miljoonan ihmisen suojaamiseen koronavirukselta.
Modernankin tuotannon on kerrottu kiihtyvän huomattavasti vuodenvaihteen jälkeen. Sveitsiläisen Lonzan kanssa rokotetta valmistavan yhtiön kapasiteetti ei kuitenkaan ole samaa luokkaa Pfizerin tai AstraZenecan kanssa, eikä rokotteita tulisi vielä tänä vuonna Yhdysvaltain ulkopuolelle. Modernan on kerrottu tähtäävän ensi vuonna noin 400 miljoonan annoksen tuotantoon.
AstraZenecan pääjohtaja Pascal Soriotin mukaan yhtiön rokotetta tulee jakeluun satoja miljoonia annoksia, kunhan viranomaisilta saadaan hyväksyntä. Kaikkiaan rokotetta on luvattu maailmalle kolme miljardia annosta.
Yhtiön julkaiseman kartan mukaan rokote saataisiin ”laajaan jakeluun” Britanniassa huhtikuussa, Yhdysvalloissa toukokuussa ja Euroopassa elokuussa.
Koska toimivia rokotteita sitten voitaisiin aikaisintaan saada Manner-Eurooppaan?
Euroopan lääkevirasato EMA:n johtaja Emer Cooke kertoi viime viikon keskiviikkona Politico-lehden järjestämässä tapahtumassa uskovansa, että Euroopassa saadaan jakeluun hyväksytty koronarokote jo ”ennen vuoden loppua”.
EMA on korostanut, ettei rokotteiden kanssa kiirehditä turvallisuuden kustannuksella. Tavallisesti hidasta hyväksyntäprosessia on pyritty nopeuttamaan Euroopassa eräänlaisella rullaavalla hyväksynnällä. Käytännössä rokotteita kehittävät yhtiöt voivat luovuttaa tietojaan viranomaisille sitä mukaa, kun niitä saadaan.
EMA on myös luvannut koordinoida arvioitaan yhdessä Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n kanssa. Käytännössä se voi merkitä sitä, että hyväksyntä voisi tulla täällä yhtä nopeasti kuin Atlantin toisella puolellakin.
– Jos kaikki menee sujuvasti, voisi EMA antaa Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan rokotteille ehdollisen hyväksynnän jopa joulukuun puolenvälin jälkeen, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi lehdistötilaisuudessa viime viikon torstaina.
Miten rokotteet jaetaan?
Politicon mukaan EU on sopinut etukäteen yhteensä jopa liki kahdesta miljardista annoksesta kehitteillä olevia rokotteita eri valmistajilta. Pfizerin ja Biontechin rokotetta on hankittu 200 miljoonaa annosta. Lisäksi on sovittu mahdollisesta 100 miljoonan lisäerästä. Modernan kanssa ollaan puolestaan tiettävästi parhaillaan neuvottelemassa 80 miljoonan annoksen hankinnasta ja mahdollisuudesta 80 miljoonan lisäerään. AstraZenecan rokotetta on taas tilattu 300 miljoonaa annosta ja sovittu mahdollisesta 100 miljoonasta lisäannoksesta.
EU on tilannut lisäksi yhteensä satoja miljoonia annoksia Sanofin ja GSK:n, Johnson & Johnsonin ja CureVacin kehitteillä olevia rokotteita.
Mikäli kaikki rokotteet osoittautuvat turvallisiksi ja toimiviksi ja toimitukset toteutuvat, olisi kyse yhteensä vähintään 1,2 miljardista annoksesta EU:n noin 450 miljoonalle asukkaalle. Kaikkiaan EU:lla on nykysopimusten valossa mahdollisuus kuitenkin jopa noin 2 miljardiin rokoteannokseen.
Euroopan komission AstraZenecan kanssa solmiman sopimuksen perusteella jakeluun saatavat rokotteet jaetaan EU-maille samanaikaisesti ja suhteessa väestöön.
Komission linjana on ollut, että ensimmäisenä tulisi rokottaa terveydenhoitoalan henkilökunta sekä riskiryhmiin kuuluvat henkilöt kuten iäkkäät ja vakavalle koronataudille altistavista sairauksista kärsivät. Lopullinen jakelu on kuitenkin jäsenvaltioiden omissa käsissä.
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä suosittelee, että koronarokotusten kohderyhmät määritetään lääketieteellisen riskiarvion perusteella. Ensimmäisenä rokotetta saisivat kolme ryhmää.
Ne ovat koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstö, ikääntyneet sekä henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.
Koska rokotteet toimitetaan Suomeen useassa erässä, vastedes on THL:n mukaan arvioitava myös näiden ryhmien sisäinen rokotusjärjestys. Arvio voidaan tehdä tarkemmin vasta, kun saatavilla on tarkempia tietoja rokotteiden suojatehosta ja turvallisuudesta eri kohderyhmissä.
Kun rokoteannoksia saadaan maahan riittävästi, rokotetta tarjotaan koko väestölle. Koko väestön rokotusaikataulu ja järjestys tarkentuvat myöhemmin.
– Rokotetutkimuksista on viime viikkoina saatu rohkaisevia uutisia. Tällä hetkellä tutkimukset ovat kuitenkin vielä kesken eikä yhdelläkään rokotteella ole vielä myyntilupaa, ylilääkäri Hanna Nohynek muistutti viime viikolla.
Asiantuntijaryhmä jatkaa arviointia rokotusten järjestämisestä ja kohderyhmistä lähiviikkoina. THL laatii jatkossa sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen rokotusten järjestämisestä. Ministeriö päättää esityksen käsittelystä ja mahdollisista muista asiantuntijakuulemisista. Lopullisen päätöksen koronavirusrokotusten toimeenpanosta tekee valtioneuvosto.
