Euroopassa ruoan hinta saattaa nousta Venäjän hyökkäyssodan vuoksi ennätyksellisen korkealle. Sota voi johtaa myös nälänhätään Lähi-idässä ja Afrikassa, mikä voi puolestaan näkyä pakolaisten määrän kasvuna.
Kolmasosa maailman vehnästä tulee Ukrainasta ja Venäjältä. Ukraina on jo vuosia toimittanut maailmalle auringonkukkaöljyä, ohraa, maissia, vehnää sekä lannoitteita.
Pellervon taloustutkimus (PTT) on julkaissut arvion Ukrainan sodan vaikutuksista. Arvio perustuu siihen olettamaan, että sota Ukrainassa pitkittyy eivätkä lännen ja Venäjän suhteet palaa ennalleen.
Ruoan hintojen nousua ennustettiin jo ennen Ukrainan sotaa kallistuvien energiakustannusten vuoksi. Viljan hinta oli Suomessa jo syksyllä 2021 huippulukemissa ja nyt sota on kaksinkertaistanut ohran ja kauran hintoja vuoden takaiseen hintaan nähden. Lisäksi vehnän hinta on kallistunut 75 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Yleisesti voidaan sanoa, että hinnat nousevat tuoteryhmittäin. Esimerkiksi jauhot tulevat kallistumaan enemmän kuin leivät.
Suomessa ruoan hintojen nousu on nopeampaa kuin inflaatiokehitys. Ruoan hinnan arvioidaan tänä vuonna nousevan 11 prosenttia, mikä on koko Suomen EU-jäsenyyden aikana poikkeuksellista. Maatalouden epävarmat ajat Suomessa ulottuvat vuoteen 2023. Riskinä on tilojen maksuvalmiuden heikkeneminen ja tuotannon väheneminen, josta voi seurata elintarvikeomavaraisuuden heikkeneminen.
EU-maiden maidon- ja lihantuotantotilat ovat riippuvaisia Venäjän energiasta ja lannoitteista sekä Ukrainan rehukasveista. Siipikarjanlihan ennustetaan kallistuvan tänä vuonna 17 prosenttia. Jos elintarvikkeiden hinnat ei nouse merkittävästi useat tilat saattavat joutua korkeiden kustannusten takia lopettamaan.
Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka, CAP 2023-2027 ohjelmakausi alkaa ensi vuonna. Kansalliset CAP-suunnitelmat ovat komission tarkastelussa ja pelkona on, että päätöksenteko viivästyy. Komissio on hyväksynyt Suomelle maatalouden tukipaketin, jonka arvo on 300 miljoonaa euroa, mutta paljon riippuu siitä, miten rahat kohdennetaan. Lisäksi Suomi saa komissiolta 15–20 miljoonaa euroa maatalouden akuuttiin kustannuskriisiin.
Kehitysmaiden nälkäkriisillä arvaamattomia seurauksia
Lähi-idän ja Afrikan maat, jotka kärsivät julkisen talouden alijäämästä ja pitkään jatkuneista sodista kohtaavat nyt sodan vaikutusten takia lisähaasteen, YK arvioi.
Sodan ja koronaviruspandemian kerrotaan lisäävän dramaattisesti elintarvikepulaa kehitysmaissa. YK:n arvioiden mukaan 283 miljoonalla ihmisellä saattaa olla akuutti nälänhätä. Ukrainan sota merkitsee toimitusketjujen katkeamista ja vielä korkeampia hintoja. Tällä voi olla pitkäaikaisia seurauksia kehitysmaissa.
Esimerkiksi Libanonissa viranomaiset odottavat Arab Newsin mukaan vehnävarastojen loppuvan kuukauden sisällä. Jemenissä viljan tuontiriippuvuussuhteeksi arvioidaan taas 97 prosenttia. Venäjän ja Ukrainan osuus vehnästä ja vehnätuotteiden tuonnista Jemenissä on 42 prosenttia.
Myös Egypti kärsii Ukrainan sodasta. YK:n alaisuudessa toimivan maailman elintarvikeohjelman (WFP) toiminnanjohtaja, David Beasley arvioi, että Ukrainan sota voi muodostaa vakavan uhan Egyptin taloudelle, sillä vehnän hinta on noussut lähes 50 prosenttia maaliskuun aikana.
Ukraina oli viime vuonna toiseksi suurin vehnän toimittaja WFP:lle. Suurin osa WFP:n avusta on mennyt Syyriaan, jossa enemmistö kansalaisista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön teettämän tutkimuksen mukaan köyhillä ja ruoan puutteesta kärsivillä kotitalouksilla on noin 20 prosenttia suurempi todennäköisyys lähteä siirtolaiseksi. Tutkimus osoittaa, että ihmiset ennakoivat ruoan puutetta ja lähtevät siirtolaisiksi jo ennen nälänhätää.
