Suomalaisista 59 prosentilla tuote ei pääse ostoskoriin ennen kuin sen päiväys on tarkistettu. Pidemmän käyttöajan saadakseen 26 prosenttia kaivaa aina leivän, leikkeleen, jugurtin tai vanukkaan kaupan hyllyn takaosasta.
Lisäksi joka toinen kertoo hyllyn takaosan kurkottelun kuuluvan toimintatapaan ainakin silloin tällöin.
Kotona elintarvikkeiden käyttökelpoisuutta varmistellaan päiväyksen lisäksi haistelemalla ja maistelemalla. Vaikka viimeinen käyttöpäivä olisi jo mennyt, joka toinen vielä tutkailee tuotteen kelpoisuutta tuoksua ja makua arvioimalla.
Roskikseen päätyvän ruuan rahamäärää ei osata arvioida oikein. Suomalaisista yli puolet sanoo virheellisesti, että oman kodin jätesankoon päätyy ruokaa vain alle 50 eurolla vuodessa.
Tulokset selviävät Dr. Oetker Suomen syyskuussa teettämästä kyselytutkimuksesta.
– Ruokahukka ei ole kenenkään etu. Siitä ei kiitä ympäristö eikä lompakko. Kyselymme tulokset kertovat, että Suomessa halutaan ja osataan vähentää ruokahävikkiä. Yksi hyvä esimerkki on kaupan punalaputetut tuotteet. Näiden tarjontaa kertoo käyttävänsä aina yli neljännes vastaajista, Dr. Oetker Suomen toimitusjohtaja Pirkka Peltoniemi kertoo tiedotteessa.
Lähes joka toinen haistaa ja maistaa tuotetta
Parasta ennen -päiväyksen ohjeen merkitys on ymmärretty melko hyvin. Parasta ennen -päiväys koskee esimerkiksi suuressa osassa koteja löytyvää leivinjauhetta tai kanelia. Ruokaviraston määritelmän mukaan elintarviketta voi käyttää ja myydä kaupassa vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeen, jos se on kelvollista.
Tuotteen kunnon voi tarkistaa katsomalla, haistamalla tai maistamalla. Kyselyn vastaajista suurin osa kertookin toimivansa näin. Ainoastaan neljä prosenttia kertoo nakkaavansa tuotteen roskiin heti kun parasta ennen -päiväys on mennyt ohi.
– Viimeinen käyttöpäivä onkin sitten hankalampi. Virallinen määritelmä on yksiselitteinen: kun viimeinen käyttöpäivä on mennyt ohi, elintarviketta ei saa käyttää eikä myydä. Kyse on tuoteturvallisuudesta, jolla halutaan varmistaa, että kukaan ei syö pilaantunutta ruokaa, Peltoniemi sanoo.
– Vastaajista lähes joka toinen kuitenkin kertoo vielä tuoksuttelevansa ja maistavansa päiväyksen ylittänyttä tuotetta. Jokainen tietysti tekee päätökset omakohtaisesti, mutta varovaisuutta suosittelen noudattamaan, hän jatkaa.
Roskiin päätyvän ruuan euromäärästä ei ole hajuakaan
Motivan mukaan nelihenkinen perhe heittää ruokaa roskiin vuodessa jopa 500 eurolla. Dr. Oetker teettämän hävikkikyselyn vastaajat arvioivat oman roskiin menevän ruokamäärän huomattavasti pienemmäksi. Vastaajista 58 prosenttia kertoo kotinsa jätesankoon päätyvän ruuan arvoksi alle 50 euroa vuodessa.
– Todellisuudessa kotitalouksien roskikseen päätyvän ruuan euromäärä on suorastaan järkyttävän suuri. Tilastokeskuksen arviolaskelman mukaan Suomessa on lähes 600 000 nelihenkistä perhettä. Jos jokaisessa kodissa ruokaa päätyy roskiin vuodessa 500 eurolla, se tekee yhteensä 300 miljoonaa euroa, Peltoniemi laskee.
Peltoniemi antaa vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen. Ne ovat Parasta ennen -päiväyksen ohittaneiden tuotteiden käyttö ja rehellinen ja silmiä avaava roskispäiväkirja.
Roskispäiväkirjan perustaminen voisi vähentää jäteastiaan heitettävän ruuan määrää. Aina kun roskiin heitetään leipää, leikkeleitä tai jauhelihaa, kirjataan se ylös päiväkirjaan. Lisäksi päiväkirjaan merkitään hävikin määrä myös euroissa.
– Roska-astia on kaapissa, poissa silmistä, poissa mielestä. Ja sinne heitettävä ruoan määrä kasvaa kuin varkain, pikkuhiljaa ja huomaamatta. Veikkaan, että euroja seuraavan, silmiä avaavan totuuden kertovan roskispäiväkirjan avulla muodostuisi täysin erilainen käsitys ruokahävikin määrästä. Taidan ottaa sellaisen itse käyttöön, Peltoniemi sanoo.
Dr. Oetker Suomen teettämä hävikkikysely toteutettiin 13.–19.9.2024. Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi tuhat suomalaista. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
