Suomalaiset pitävät kriisivalmiutta tärkeimpänä yhteistyön osa-alueena Suomen ja Ruotsin välillä, kertoo tuore kyselytutkimus. Tutkimuksesta käy ilmi myös, että suomalaisten luottamus Ruotsin puolustukseen on merkittävästi alhaisempi kuin ruotsalaisten luottamus Suomen puolustukseen.
Ruotsissa ja Suomessa toteutetut kyselyt mittaavat kansalaisten luottamusta suomalais-ruotsalaiseen yhteistyöhön sekä joihinkin naapurimaan keskeisimpiin instituutioihin, kuten puolustukseen ja yliopistolaitokseen.
Kiinnostus toisen maan puolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa kohtaan on suurta molemmissa maissa. Niin Ruotsissa kuin Suomessakin selvä enemmistö kokee, että maat ovat lähentyneet toisiaan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan (78 % Ruotsissa ja 74 % Suomessa).
Luottamuksessa naapurimaan puolustukseen on kuitenkin suuri ero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä. Jopa 59 prosenttia ruotsalaisista kokee Suomen olevan maa, jolla on vahva sotilaallinen puolustus, kun vain 16 prosentilla suomalaisista on vastaava näkemys Ruotsista.
– Tässä on selkeä ero luottamuksessa toisen maan puolustusvalmiuksiin. Samaan aikaan on mielenkiintoista huomata, että sekä Suomessa että Ruotsissa nähdään kriisivalmius tärkeimpänä yhteistyöalueena maiden välillä, sanoo tiedotteessa Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen projektipäällikkö Janne Wikström, joka johti suomalaista kyselytutkimusta.
Jopa 67 prosenttia ruotsalaisista vastaajista ja 57 prosenttia suomalaisista vastasivat kriisivalmiuden olevan tärkein maidenvälisen yhteistyön osa-alue.
Luottamus tutkimukseen on suurta sekä Ruotsissa että Suomessa. Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta vastasi luottamuksensa suomalaiseen tieteeseen ja suomalaisiin tutkijoihin olevan erittäin tai melko suurta (86 %).
Suomalaisilla on vastaavasti suuri luottamus myös ruotsalaiseen tieteeseen ja ruotsalaisiin tutkijoihin, joihin 77 prosenttia suomalaisista sanoo luottavansa. Lähes seitsemäsosa suomalaisvastaajista katsoi, ettei osannut ottaa kantaa ruotsalaisen tieteen tasoon.
– Sekä suomalaiset että ruotsalaiset suhtautuvat hyvin positiivisesti toistensa kotimaihin ja ruotsalais-suomalaiseen yhteistyöhön. Molemmissa maissa ollaan myös enemmän kiinnostuneita toisen maan historiasta ja yhteiskunnallisista asioista kuin sen kulttuurista, Wikström kertoo.
Suomessa mielipidetutkimus tehtiin huhtikuussa 2023 Hanasaaren ja Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston toimeksiannosta analyysiyhtiö Kantarin toimesta, kun taas Ruotsissa tutkimuksen toteutti analyysiyhtiö Novus helmikuussa.
