Ruotsalaiset sijoittajat hakevat nyt Suomesta edullisia kiinteistöjä

Ulkomaisten sijoittajien osuus alkuvuoden kiinteistökaupoista nousi jo 54 prosenttiin.
Helsinkiä ilmakuvassa. Arkistokuva. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Helsinkiä ilmakuvassa. Arkistokuva. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Helsinkiä ilmakuvassa. Arkistokuva. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Helsinkiä ilmakuvassa. Arkistokuva. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Ruotsalaiset kiinteistösijoittajat ostavat nyt Suomesta kohteita, joiden tuottotasot ovat selvästi heidän kotimarkkinoitaan korkeampia. Ulkomaisten sijoittajien osuus Suomen alkuvuoden kiinteistökaupoista nousi noin 54 prosenttiin.

Suomen kiinteistömarkkinoiden kaupankäynti on piristynyt voimakkaasti pitkän hiljaisen jakson jälkeen. Vuonna 2025 kiinteistökauppojen kokonaisvolyymi yli kaksinkertaistui noin 4,4 miljardiin euroon, ja kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla kauppoja tehtiin jo noin 3,4 miljardilla eurolla.

Varainhoitoyhtiö Finlandia Groupin kiinteistösalkunhoitajan Frans Ahokkaan mukaan erityisesti ruotsalaisia sijoittajia vetää Suomeen kiinteistöjen nykyinen hinnoittelu.

– Ruotsalaiset kiinteistösijoittajat tulevat nyt Suomeen, koska tiettyjen kiinteistöluokkien tuottotasot ovat meillä selvästi houkuttelevampia kuin heidän kotimarkkinoillaan. Ero korostuu erityisesti kauppakiinteistöissä, joissa Suomen tuottotasot voivat olla jopa 1,5–2 prosenttiyksikköä Ruotsia korkeammat, Ahokas sanoo tiedotteessa.

Logistiikka ja kauppakiinteistöt kiinnostavat

Sijoittajien kiinnostus ei jakaudu tasaisesti eri kiinteistötyyppeihin. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla asuinkiinteistöillä käytiin kauppaa noin 1,5 miljardilla eurolla ja teollisuus- sekä logistiikkakiinteistöillä noin 900 miljoonalla eurolla. Toimistokiinteistöjen kauppavolyymi jäi noin 120 miljoonaan euroon.

Ahokkaan mukaan pohjoismaiset sijoittajat etsivät etenkin kaupan, teollisuuden ja logistiikan kohteita, joissa kassavirta on vakaa ja vuokralaiset vahvoja. Myös laadukkaat asuntosalkut kiinnostavat. Ostot keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja suuriin kasvukeskuksiin.

Suomen kiinteistöjen arvostuksia ovat viime vuosina painaneet korkojen ja sijoittajien tuottovaatimusten nousu. Finlandia Groupin mukaan pääkaupunkiseudun prime-toimistokiinteistöjen tuottovaatimus on noussut vuoden 2021 noin 3,4 prosentista 5,8 prosenttiin vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Liikekiinteistöissä vastaava nousu on ollut noin 4,9 prosentista 6,1 prosenttiin.

Ahokkaan mukaan ulkomaiset sijoittajat ovat päässeet hyödyntämään tilannetta myös siksi, että monilla niistä on pääomaa käytettävissään samaan aikaan, kun osa kotimaisista kiinteistörahastoista on joutunut myymään omaisuutta lunastusten rahoittamiseksi.

Hänen arvionsa mukaan ostajien aktivoituminen kertoo siitä, että sijoittajat pitävät kiinteistöjen nykyisiä tuottotasoja jälleen riskiin nähden houkuttelevina. Kauppojen lisääntyminen tuottaa samalla markkinoille uusia vertailuhintoja pitkän hiljaisen jakson jälkeen.

Tilastovirheen korjaus muutti kuvan pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoista.
Suomi nauttii vielä velkamarkkinoiden luottamuksesta, mutta tilanne voi muuttua nopeasti. Ranskan kehitys on vakava varoitus, taloustieteilijä Markku Stenborg sanoo näkökulmassaan.
Hallituksen toivotaan tarttuvan ennen kaikkea työttömyyteen ja talouskasvuun.
Mainos