Turvallisuuspolitiikassa ja kriisitietoisuudessa Ruotsin on syytä ottaa mallia Suomesta, kehottaa FOI:n, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen asiantuntija Robert Dalsjö. Tutkija kommentoi aihetta Dagens Nyheterin haastattelussa.
Vaikka Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 oli ruotsalaisille päättäjille herätyskello, ei Ruotsi ollut varautunut turvallisuuspoliittisen tilanteen muutokseen samalla tavalla kuin Suomi, Dalsjö arvioi. Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ennen hyökkäystä vaati loppua puolustusliitto Naton laajentumiselle, Suomi reagoi asiassa nopeasti.
– Meillä ei ollut tuntosarvia havaitaksemme, että Euroopan tapahtumilla oli myös suuri vaikutus meihin, Dalsjö sanoo.
Nyt ruotsalaiset poliitikot ottavat turvallisuuspolitiikan tosissaan, maa on hakenut Nato-jäsenyyttä ja maanpuolustukseen on luvassa suuria panostuksia. Vielä Ruotsilla on Dalsjön mukaan kuitenkin opittavaa Suomesta.
– Emme priorisoi turvallisuutta tarpeeksi, täällä ei ole samaa akuuttia kriisitietoisuutta kuin Suomessa. Ruotsi ei vielä ole Suomi. Tilanne on parempi kuin vuosi sitten, mutta ei riittävän hyvä, hän sanoo.
Ruotsin turvallisuustilanne on nyt parempi kuin sodan alkaessa Dalsjö korostaa. Puolustuspolitiikan asiantuntija ei kuitenkaan säästele sanojaan kuvaillessaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutusta Euroopan turvallisuuteen.
– Sota on historiallinen käännekohta. Optimistinen aikakausi, jolloin uskoimme demokratian, rauhan ja kaupan voittoon, on tämän myötä lopullisesti ohi. Koko strateginen ympäristö on kuin maanjäristyksen jäljiltä.
