Ruotsin hallitus antoi puolitoista vuotta sitten Göteborgin yliopiston alaiselle SOM-instituutille tehtäväksi selvittää, kuinka ruotsalaiset suhtautuvat erilaisiin, demokratiaan liittyviin asioihin.
Tutkimusraportti julkistetaan kokonaisuudessaan vasta torstaina, mutta osia siitä on tihkunut jo julkisuuteen. Yksi selvityksen kohteista oli äänestäminen verkon kautta. Tämän osion vastauksista kertoo Dagens Nyheter verkkoversiossaan.
Jopa 62 prosenttia ruotsalaisista pitää hyvänä ajatusta mahdollisuudesta äänestää verkon välityksellä. Penseästi mahdollisuuteen suhtautuu vain 17 prosenttia vastanneista. Ehkä jopa hiukan yllättävää on, että myönteisimmin asiaan eivät suhtaudukaan kaikkein nuorimmat äänestäjät, vaan 30-49 -vuotiaat.
Yleisin peruste myönteiselle suhtautumiselle verkkoäänestämiseen on se, että äänestäminen olisi tuolloin helpompaa ja se saattaisi nostaa myös äänestysvilkkautta. Skeptikot taas pelkäävät vaalivilpin mahdollisuutta, ellei järjestelmä ole täysin turvallinen.
Ruotsin vaalilakikomitea on ehdottanut, että Internet-äänestämistä kokeiltaisiin vuoden 2018 vaaleissa joissakin kunnissa.
Kansanpuoluetta edustava demokratiaministeri Birgitta Ohlsson sanoo henkilökohtaisesti olevansa varovaisen myönteisellä kannalla asian suhteen.
– Norjassa verkkoäänestämistä kohtaan on aika suuri innostus. Itse näen silti useita varoittavia tekijöitä koskien turvallisuutta ja tekniikkaa. Uusi teknologia voi vahvistaa demokratiaa, mutta se voi myös kaataa se, Ohlsson sanoo.
Tutkimuksesta ilmenee myös, että enemmistö ruotsalaisista suhtautuu kielteisesti neljän prosentin äänikynnyksen laskemiseen sekä äänestysiän alentamiseen. Suurta kannatusta saa ajatus asettaa raja sille, kuinka monta kautta kansanedustaja voi istua eduskunnassa. Nykyisen vaalikäytännön – kunnallis- ja eduskuntavaalien samanaikaisuuden – ruotsalaiset haluaisivat pitää ennallaan.
