Björklund johtaa alle 10 prosentin kannatuksella taapertavaa puoluetta, mutta hänen statuksensa on huomattavasti sitä suurempi: kyseessä on maan hallituksen jäsen, opetusministeri ja pääministerin sijainen.
Björklundin puheita voisi epäillä myös muiden lukujen valossa. Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) viimeisimmän kyselyn mukaan vain 11 prosenttia kansalaisista kannattaa jäsenyyttä valuuttaunionissa, kun taas 89 sitä vastustaa. Taustalla ovat muun muassa Kreikan, Espanjan ja Portugalin talousvaikeudet.
– Mielipide on hyvin vaihteleva. Vuonna 2009 enemmistö olisi halunnut mukaan euroon, Björklund sanoo Svenska Dagbladetissa. Tuolloin SCB:n kyselyssä 44 prosenttia kannatti ja 42 prosenttia vastusti jäsenyyttä.
Hän perustelee kantaansa myös sillä, että eteläisen Euroopan talouskriisi on pakottanut uudistamaan valuuttayhteistyötä ja varmistamaan, ettei vastaavaa tapahdu uudelleen.
– Jos ihmisistä tuntuu siltä, että kriisi talttuu EU:n ansiosta ja EU uudistuu, kannatus valuuttaunionin jäsenyyttä kohtaan nousee uudelleen, Björklund arvelee.
Kyse on hänen mukaansa lyhyemmästä ajasta kuin vuosikymmen.
– Ruotsilla ei pidemmällä tähtäimellä ole vaihtoehtoa. Poliittinen yhteistyö euromaiden kesken tiivistyy ja yhä useampi päätös tehdään euroryhmässä. Olisi epäviisasta olla sen ryhmän ulkopuolella, hän korostaa.
