Amerikkalaisen Wall Street Journal -lehden mukaan Pohjoismaat ovat nousemassa malliksi koko Euroopan puolustukselle, jota pyritään vahvistamaan nopeaan tahtiin Venäjän luomaa uhkaa vastaan.
Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon linjaan liittyvä epävarmuus luo tarvetta maanosan oman taistelukyvyn kehittämiselle. Amerikkalaismediassa todetaan, että Pohjoismaat tunnettiin pitkään pikemminkin rauhanpyrkimyksistään ja rennosta elämäntyylistään ”eikä militarismista”.
Neljä suurinta Pohjoismaata ovat väestöön suhteutettuna Ukraina-tuen kärkisijoilla Euroopassa. Mailla voisi olla vaikeuksia torjua yksinään Venäjän asevoimien hyökkäystä, mutta niiden yhteenlaskettu kansantalous on lähes Venäjän kokoinen.
– Ruotsilla on panssarivaunut. Suomella on sotilaat. Tervetuloa yhteispohjoismaalaiseen armeijaan, amerikkalaislehden otsikossa muotoillaan.
Ruotsin vahvuutena pidetään kehittynyttä puolustusteollisuutta, joka pystyy valmistamaan moderneja sukellusveneitä, taistelupanssarivaunuja ja hävittäjälentokoneita. Norjalla on vahvaa merivalvontakykyä ja osaamista arktisessa sodankäynnissä.
Suomen puolustusvoimat lukeutuu sotilaiden ja tykistön osalta Euroopan suurimpiin, erityisesti jos asiaa tarkastelee väestöön suhteutettuna. Tanskan erikoisjoukot ovat kerryttäneet vuosikymmenten kokemuksen Afganistanin ja Irakin sodista. Poikkeuksena on Islanti, jolla ei ole asevoimia tai puolustusteollisuutta.
– Kyseessä on alueellinen ryhmittymä, jonka talouspohja ja raaka-aineet mahdollistavat Saksan kaltaisen integroidun puolustusteollisuuden kehittämisen. Mutta heillä on täysin erilainen poliittinen tahtotila ja käsitys uhkakuvasta, Carnegie-ajatuspajan vanhempi tutkija Eric Ciaramella sanoo.
WSJ:n artikkelissa muistutetaan Pohjoismaiden kulttuurisista siteistä ja pitkästä historiasta. Viikinkiajan jälkeen maat sotivat useita kertoja keskenään, ja esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin aluesotien yhteydessä aatelisia lynkattiin kaupunkien toreilla. Ruotsi teki myöhemmin sovittelevan eleen ja antoi Norjan myöntää Nobelin rauhanpalkinnot.
Alueen viimeaikainen turvallisuuspoliittinen murroskohta oli Ukrainan sodan alku vuonna 2022. Tanskan tiedusteluarvion mukaan Venäjä voi aloittaa suursodan yhtä tai useampaa eurooppalaista Nato-maata vastaan 3–5 vuoden kuluessa.
– Pohjoismailla on yhtenäinen turvallisuuspolitiikka ensi kertaa sitten Kalmarin unionin 1400-luvulla, Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoo.
