Ruotsin entinen pääministeri Magdalena Andersson kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa suomalaisen ja ruotsalaisen turvallisuuspolitiikan kurssin muuttuneen totaalisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Anderssonin mukaan hyökkäys oli ensimmäinen toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut täysimittainen hyökkäys, joka haastoi Euroopan turvallisuutta.
– Jos Venäjä voittaa sodan Ukrainassa, mitkä maat ovat seuraavina – Moldova ja Georgia? Ja sen jälkeen Baltian maat, Suomi ja Ruotsi? Andersson kysyy.
– Ennen invaasiota Putin oli lisäksi puheissaan vastustanut Naton laajentumista ja siten väittänyt, etteivät maamme saisi tehdä omia turvallisuuspoliittisia valintojaan. Se kertoo siitä, miten Putin suhtautui kansakuntiemme itsemääräämisoikeuteen, Andersson sanoo.
Andersson korostaa, että sekä toimessaan pääministerinä että nykyisenä oppositiojohtajana hän on aina asettanut Ruotsin edun etusijalle. Nato-jäsenyyden hakeminen oli hänen mukaansa välttämätön kurssinmuutos, jota ei kuitenkaan tehty kevyin perustein. Päätöstä edelsi Suomen tavoin laadittu uusi turvallisuuspoliittinen analyysi, joka päätyi siihen, että Ruotsin kansallinen turvallisuus olisi paras saattaa Naton siipien suojaan. Hakuprosessissa korostui Suomen kanssa käyty vuoropuhelu ja yhteistyö.
– Jo reilu viikko sodan puhkeamisen jälkeen matkustin yhdessä puolustusministeri Peter Hultqvistin kanssa Helsinkiin neuvotteluihin presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin kanssa. Maidemme suhteet ovat aina olleet läheiset, mutta historiallisesti tiiviit suhteemme vahvistuivat entisestään tuon kevään aikana, Andersson kirjoittaa.
Anderssonin mukaan Suomen ja Ruotsin historia, turvallisuus ja tulevaisuus ovat tiiviisti yhteen kietoutuneita, joten mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä yhdessä Suomen kanssa oli Ruotsille tärkeää. Toukokuussa 2022 tapahtunut jäsenyyden hakeminen tapahtui yli maa- ja puoluerajojen. Andersson kertoo myös arvostavansa syvästi yhteistyötä, jota Suomen ja Ruotsin johto teki prosessin aikana.
– Suomi tuli lopulta liiton jäseneksi ennen Ruotsia. Mutta olemme tunteneet saavamme vahvaa tukea suomalaisilta kollegoiltamme ja ystäviltämme koko prosessin ajan. Lisäksi Suomi on aktiivisesti työskennellyt sen eteen, että Ruotsista tulisi jäsen mahdollisimman nopeasti, Andersson sanoo.
– Kuten silloinen presidentti Niinistö ilmaisi: Suomen jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsia, Andersson jatkaa.
– Ruotsi ja Suomi jakavat nyt sekä pitkän yhteisen historian että yhteisen tulevaisuuden Natossa. Se ei ollut se, mitä Vladimir Putin toivoi, Andersson toteaa.
Andersson korostaa, Suomen ja Ruotsin myötä koko Pohjola on nyt osa samaa puolustusliittoa, joka on suuri askel koko alueen turvallisuuden kannalta. Jäsenyys mahdollistaa Suomelle ja Ruotsille vahvan pohjoismaisen puolustuksen rakentamisen yhdessä muiden liittolaisten kanssa.
Andersson painottaa kuitenkin, ettei Nato-jäsenyyteen tule tuudittautua.
– Elämme edelleen Euroopan historian pimeää vaihetta, joka oli syy jäseniksi hakeutumiseemme. Meidän on tehtävä osamme puolustusliitossa, mutta myös valtioiden ja EU:n tasolla. Koko Euroopan on pystyttävä tekemään enemmän Ukrainan tukemiseksi, Andersson sanoo.
– Ukrainalaisten taistelu juoksuhaudoissa koskee Ukrainan oikeutta demokratiaan ja vapauteen. Mutta se koskee myös meidän vapauttamme ja elämäntapaamme. Tätä aikaa määrittelevä tehtävä on siksi estää Venäjää voittamasta sotaa Ukrainassa, Andersson kiteyttää.
