Ruotsin hallitus on ehdottanut kovia toimia koulujen fyysisen turvallisuuden lisäämiseksi. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä
Suunnitelman mukaan kouluille tarjottaisiin muun muassa mahdollisuutta hakea rahoitusta lukitusjärjestelmiin ja vartiointiin. Opettajat saisivat oikeuden ratsata ennakoivasti oppilaitten laukkuja ja reppuja mahdollisten aseitten varalta.
Ruotsin opettajajärjestö on tyytyväinen siihen, että turvallisuuskysymyksiin suhtaudutaan vakavasti, joskin järjestö muistuttaa ikävien tilanteiden ennaltaehkäisyn tärkeydestä.
Verkkouutiset pyysi suomalaisilta opettajilta, rehtoreilta ja opetusministertiöltä kommentteja Ruotsin hallituksen aikeisiin.
Pitäisikö Suomessa varautua samankaltaisiin toimiin? Kouluväen kokemukset ja uutiset levottomuuksista ja väkivallasta myös lahden tällä puolella nousevat yhä useammin esiin.
Veli-Pekka Dufva on liikunnanopettaja ja opettajankouluttaja ja toimii kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna Helsingissä Työkokemusta alalta on kertynyt kolmatta kymmenettä vuotta.
Dufva lukee Verkkouutisten pyynnöstä Ruotsin opettajajärjestön uutiset ja kommentit sikäläisen hallituksen kaavailuista.
– Minä uskon ja haluan uskoa, että Suomessa tilanne on erilainen kuin Ruotsissa, eikä mihinkään tällaiseen tarvitse meillä mennä. Tärkeintä on koulujen vaaratilanteiden tai väkivallan ennaltaehkäisy. Jo pienemmät ryhmät ja lisäaikuisten ja avustavan henkilökunnan palkkaaminen kouluihin auttaisi, pohtii Dufva.
Dufva toteaa saman, minkä useimmat opettajat, rehtorit ja alan järjestöt tuovat esiin: yksikään opettaja ei halua olla poliisi, vanginvartija eikä aina edes sosiaalityöntekijä.
– Opettajan pitää saada keskittyä opettamiseen.
Samaa linjaa vetää OAJ:n erityisasiantuntija Sara Simberg. Hän painottaa resursoinnin ja
ennaltaehkäisyn tärkeyttä.
– Osa Ruotsin hallituksen esittämistä keinoista on jo nyt mahdollisia Suomen lainsäädännön puitteissa, kuten laukkujen tarkastaminen, Simberg huomauttaa.
– Olen keskustellut näistä Ruotsin hallituksen suunnitelmista sikäläisten kollegoideni kanssa. Ajatus turvallisuuden lisäämisestä on hyvä, mutta ehdotettuihin keinoihin suhtaudumme varauksella.
Simberg lisää, että Suomessa on saatu positiivisia kokemuksia poliisin ja koulun yhteistyöstä niin kutsutun koulupoliisin muodossa.
Opetusministeriön linja ei OAJ:n virallisista kannanotoista paljon poikkea. Opetusministeri Anders Adlercreutz muistuttaa myös, että suomalaiset koulut saavat parhaillaankin hakea Opetushallitukselta erityistä hankerahaa kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja syrjimättömyyden edistämiseksi.
Virkakunnan tai järjestöjen edustajilta on miltei mahdotonta saada suoraa, konkreettista vastausta siihen, mitä yhteiskunnan, koulun tai lainsäätäjien pitäisi tehdä, jos ennaltaehkäisy ei riittäisikään. Mutta Ruotsin mallia ei haluta seurata.
Hätäviestejä ja ”hetipurkua”
Ennaltaehkäisyyn ei voi turvautua, kun uhka jo on luokassa tai sen ovella. Entä jos epäilyttävästi käyttäytyvä oppilas ei suostu näyttämään, mitä laukussa on, tai antamaan vaarallista tai kiellettyä esinettä pois? Onko ainoa keino soittaa hätänumeroon tai kutsua poliisi paikalle – vai pitäisikö koulujen toimintaa säätelevää perusopetuslakia muuttaa jotenkin?
Pääkaupunkiseudulla työskentelevä rehtori muistuttaa hänkin ennaltaehkäisystä ja moniammatillisesta yhteistyöstä, mutta kertoo lisäksi niistä nykykäytännöistä, jotka laki sallii.
Rehtorin johtamassa koulussa on tietoturvallinen viestikanava, jonka kautta opettaja voi lähettää tunnilta ”hätäviestin” kollegoilleen. Osa opettajista on koulutettu erityistilanteisiin, ja heitä voi näin kutsua paikalle.
Periaate kuulostaa hyvältä. Mutta opettaja, joka toisesta luokasta voisi lähteä apuun, ei saa jättää – eikä rehtorin mukaan koskaan jätä – omia oppilaitaan yksin. Miten apu tällaisessa tapauksessa menee perille?
– No kyllä meillä on aina saatu joku paikalle, vastaa rehtori tähän.
– Hätäviestiin reagoi joko rehtori, vararehtorit tai kollega, joka on ehkä vapaana hyppytunnilla – eli koulussa, mutta ei oppilaitten kanssa juuri sillä hetkellä.
Rehtori lisää, että pelottavaan tilanteeseen joutuneelle opettajalle on myös tarjolla ”hetipurku” -niminen jälkihoito.
– Tiedän, että joihinkin kouluihin on tilapäisesti jouduttu palkkaamaan vartija. Helsingissä vartijoihin ei ole turvauduttu, muualla Suomessa kyllä.
– Ongelma on silloin se, että vartija on ulkopuolinen, ja me opettajat taas pyrimme siihen, että koulun sisällä ammattilaiset hoitavat asian yhteistyössä. Täytyy myös muistaa, että luokasta poistamisen kaltaisiin toimenpiteisiin on perusopetuslain mukaan oikeus vain opettajalla, ei esimerkiksi kouluvalmentajalla.
– Jos kouluissa olisi erikseen vartija, tarvittaisiin perusopetuslain muutos, jotta hänen työnkuvansa saataisiin vastaamaan koulun tarpeita.
