Tilanne pääkaupunkiseudun ja koko Suomen huumemarkkinoilla on muuttunut rajusti lyhyessä ajassa.
– Kehitys viimeisten vuosien aikana on ollut huima, ruotsalainen järjestäytynyt rikollisuus on tullut ryminällä sisään, kuvaili Helsingin poliisin rikostarkastaja Markku Heinikari tänään tiedotustilaisuudessa.
Heinikari peilasi tilannetta pitkään uraansa: hän on työskennellyt poliisissa yli 25 vuotta ja lähes 20 vuotta tutkinut järjestäytynyttä rikollisuutta.
– Hyvä esimerkki volyymistä oli, kun reilun yhden kuukauden aikana takavarikoitiin noin 400 kiloa huumeita eri kerroilla. Nopeus ja volyymi ovat isoja, Heinikari kertoi.
Osana huumekaupan toimintaa myös muita ilmiöitä rantautuu Ruotsista Suomeen: huumekaupan mukana tulee vääjäämättä väkivaltaa, joka pitää maksuliikennettä ja kaupan kehyksiä pystyssä.
– Nyt näitä väkivaltailmiöitä ruvetaan huomaamaan täällä pikku hiljaa.
Yksi ilmiö on Heinikarin mukaan crime as a service, eli suomennettuna rikos palveluna -ilmiö, jossa somealustojen kautta etsitään vapaaehtoisia, esimerkiksi pommi- ja väkivaltarikosten tekijöitä.
Tiedotustilaisuudessa poliisi kertoi laajasta rikosvyyhdistä, jonka yksi osa oli se, kun Ruotsista saapui tilattuja rikollisia tekemään murha Suomessa. Ampuminen yksityisasuntoon Helsingin Lassilassa viime elokuussa ei johtanut henkilövahinkoihin.
– Tämä on yleistä Ruotsissa, jossa nimenomaan eri sovellusten kautta etsitään tekijöitä. On tilaajaa, rekrytoijaa, logistiikan hoitajaa, itse teon tekijää… Tämä on hyvin monisyinen ilmiö, joka on tärkeää tiedostaa, jotta se voidaan estää, Heinikari kertoi ilmiön taustoista.
Lisäksi Ruotsissa käytetään paljon alaikäisiä rikosten tekijöinä, jotka eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, ja myös esimerkiksi lastenkodista karussa olevia, jotka ovat tilanteensa vuoksi haavoittuvassa asemassa.
Heinikari jatkoi, että kun tiedetään Suomen lastensuojelulaitosten hatkaongelma, toimet, joilla ennaltaehkäistä mainitun ilmiön leviäminen tänne, pitäisi miettiä nyt.
Viime vuoden aikana crime as a service -ilmiö on levinnyt myös Tanskaan, jonne on menty tekemään väkivaltarikoksia Ruotsissa.
Heinikarin mukaan se, että Kööpenhaminan poliisi on tutkinut tehokkaasti rikoksia, ja saanut liki kaikki tekijät selvitettyä ja edesvastuuseen, on ehkä hieman hidastanut ilmiötä.
Myös Suomessa on tehostettu toimintaa, kun ilmiöstä alettiin viime vuoden kesällä saada havaintoja. Heinikarin mukaan yhteistyötä on tiivistetty niin Europolin kuin Pohjoismaiden poliisilaitosten suuntaan.
Nopea tiedonvaihto ja kansainvälisten esitutkintojen aloittaminen on avainasia.
– Sen takia tämäkin keissi paljastui, sanoi Heinikari ja totesi, että Göteborgin rikollisryhmä, vaikka kaupungissa rikollisuutta riittääkin, on jopa rauhoittunut, kun yhteisellä tutkinnalla organisaatio pystyttiin ajamaan alas.
Lassilan ampumistapauksen yhteydessä siihen liittyneitä henkilöitä otettiin kiinni jo seuraavien päivien aikana.
Tärkeää on nähdä kokonaiskuva tilanteesta.
– Asiat, mitkä tapahtuvat Ruotsissa voivat samana päivänä tai seuraavalla viikolla aiheuttaa jotain Suomessa.
Heinikarin mukaan erityisen tärkeää olisi nyt nuorisorikollisuuden ennalta estäminen, koska Ruotsissa näkyy alle 15-vuotiaiden hyväksikäyttäminen tekijöinä.
– Olisi tärkeää katkaista nuorten rikoskierteitä. Osalla nuorista on jo alle 15-vuotiaina erittäin matala kynnys tehdä vakavia väkivaltarikoksia ja he ovat vaarassa ajautua mukaan tällaiseen toimintaan.
Hän kertoi esimerkin, jossa yhdellä nuorella oli kaksi tapon yrityksinä tutkittua vakavaa puukotusta ja viisi törkeää ryöstöä, jatkuvaa karkailua laitoksesta ja todella alhainen väkivallan käyttökynnys.
– Näihin nuoriin pitää saada pitoa paremmin ja heidät nostaa keskiöön.
Heinikarin mukaan hankalimmat tapaukset saattavat tällä hetkellä tipahtaa ulottumattomiin, eikä heitä pysty tukemaan edes moniammatillinen Ankkuri-ryhmä.
– Ei ole kenenkään etu, että alle 15-vuotiaat jatkavat väkivaltarikoksia keskeytyksettä kerta toisensa jälkeen, Heinikari totesi viitaten hatkaamiseen laitoksista.
Heinikari halusi samalla myös oikoa vääriä väitteitä, joita hänen mukaansa on Helsingin poliisista hiljattain levitetty.
Nuorisorikostutkintoja, lähisuhdeväkivaltaa tutkivaa tai ennaltaestävää toimintaa ei ole ajettu alas, vaan päin vastoin, hän painotti.
– Pikkaisen on päässyt yllättämään tämä virheellisen tiedon valtava määrä kun ydinviesti tuntuu olevan, että ollaan ajettu toimintoja alas, vaikka on kehitetty niitä. Eikä tätä ole ollut pelkästään mediassa, vaan myös poliisin sisällä ja sidosryhmissä, kertoi Heinikari, jonka mukaan väitteiden esittäjät eivät ole olleet perillä kokonaistilanteesta.
Ennen nuorisonimikkeen alle menivät Helsingin poliisissa kaikki nuorten rikokset liikennerikoksista vakaviin väkivallantekoihin ja Heinikarin mukaan vakavimpiin rikoksiin ei pystytty keskittymään. Muutoksilla niihin saatiin järjestelmällisempi ote.
– Järjestelyitä muutettiin siten, että pystytään vastaamaan vakaviin rikoksiin ja samalla hoitamaan nuorten päivittäisrikokset tehokkaasti. Muutoksia ei tehty kevein perustein vaan esimerkiksi nuorisorikostutkinnan kokonaisuutta on mietitty vuosia, hän selvensi tilannetta.
Lisäksi Heinikari muistutti, että poliisi ei voi ennaltaestävässä työssään tehdä kaikkea.
– Meillä on poliisilaista tulevat tehtävät, ei se ennaltaehkäisevä työ laajenna toimivaltuuksia. Sen takia on Ankkuritoimintoa, jossa eri viranomaiset kokoontuvat yhteen omilla valtuuksillaan, Heinikari totesi.
Hän peräänkuulutti myös lisää konkretiaa ja realismia siihen, mitä haetaan ja miten tuloksia mitataan.
– Ankkuri-mittarit eivät ole kovin realistisia, koska hankalimmat tapaukset tippuvat uloskin siitä toiminnasta.
Myös Helsingin poliisin mittari, jossa katsotaan onko nuori puhutuksen jälkeen kuuden kuukauden aikana tehnyt rikoksia, on Heinikarin mukaan liian lyhyt aika.
– Se on ihan herran haltuun jääkö nuori kiinni uudesta rikoksesta. Sitten 8 kuukauden kohdalla voi olla taas törkeää ryöstöä. Iso vaara on, että lyhyillä seurantajaksoilla saadaan virheellisiä tuloksia.
