Ruotsin maltillisen kokoomuksen eli moderaattien valtiopäiväryhmän puheenjohtaja Mattias Karlsson sanoo olevansa erittäin vaikuttunut siitä, miten Petteri Orpon (kok.) hallitus on lähtenyt ratkaisemaan Suomen talouden haasteita.
– He perivät edelliseltä hallitukselta rikkinäisen talouden, jota he nyt vastuuta kantaen ja nopealla tahdilla korjaavat, hän toteaa.
Karlsson oli tällä viikolla vierailulla Suomessa. Häntä isännöi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.
Verkkouutiset haastatteli ryhmäjohtajia Eduskuntatalolla.
Suomi on jäänyt talouskasvussa pahasti jälkeen Ruotsista. Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin jälkeen Suomen bruttokansantuote ei ole juurikaan kasvanut, kun taas Ruotsilla kasvua on tullut reilut 30 prosenttia.
Marttinen toteaa, että Suomen heikko suoritus taloudessa on monien tekijöiden summa. Yksi syy hänen mukaansa on ollut se, että Suomessa ei ole muiden Pohjoismaiden tavoin kyetty talouden uudistuksiin.
– Emme ole Suomessa tehneet niitä monia uudistuksia, joita naapurimme ovat panneet täytäntöön, Marttinen toteaa.
– Meillä on uudistusvelkaa useilta vuosilta, hän jatkaa.
Marttinen viittaa esimerkiksi työmarkkinoihin, sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyviin reformeihin.
– Hallitusohjelman toimet vievät meitä nyt oikeaan suuntaan. Seuraavien kuukausien ajan keskitymme viemään läpi erityisesti työmarkkinauudistuksia. Yksi niistä on paikallinen sopiminen.
Seuraavaksi hallitus ottaa Marttisen mukaan tarkasteluun Varman toimitusjohtaja Risto Murron luotsaaman työryhmän keinot talouskasvun vauhdittamiseksi.
Kokoomuksen Ruotsin sisarpuolueen ryhmäjohtaja Karlsson nyökyttelee kuunnellessaan Marttisen listaa Suomessa tehtävistä uudistuksista. Ruotsissa vastaavanlaiset uudistukset ovat toimineet hyvin. Siksi ruotsalaisilla on mennyt lujaa taloudessa.
– Vuosia sitten tekemämme vastaavanlaiset uudistukset työmarkkinoilla olivat erittäin onnistuneita ja muuttivat talouden näkymiä. Loimme myös veronalennuksilla ja työttömyysturvan muutoksilla työttömille kannustimia palata työelämään, Karlsson kertoo.
Hän on tietoinen siitä, että Suomessa on kiistelty niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista. Siinä vientialat määrittelevät palkankorotusten yleisen linjan.
Ruotsissa vastaava malli on hänen mukaansa toiminut hyvin.
– Meillä sitä ei ole kirjattu lakiin, mutta kaikki neuvotteluosapuolet hyväksyvät sen. Palkkamallimme on yksi tärkeimmistä syistä, miksi vientiteollisuutemme on ollut kilpailukykyinen. Olen todella toiveikas, että näin käy myös Suomen mallin kanssa, Karlsson sanoo.
Vientiin sidotut palkkaratkaisut eivät hänen mukaansa ole heikentäneet julkisella sektorilla työskentelevien naisten palkkoja. Tästä on varoiteltu Suomessa.
– Hoitajista on pulaa, joten heidän palkkansa ovat nousseet, hän sanoo ja toteaa palkkaratkaisujenkin perustuvan kysyntään.
Ero Suomeen on se, että Ruotsi on saanut uutta työvoimaa maahanmuutosta. Se on osaltaan vauhdittanut taloutta, mutta tuonut mukanaan myös haasteita.
– Iso osa viimeisen 10 vuoden aikana maahan tulleista eivät ole tällä hetkellä työmarkkinoilla. Meidän pitää tulevina vuosina paneutua siihen, että saamme heidät työelämään. Näin he samalla oppivat ruotsin kieltä ja integroituvat yhteiskuntaan, Karlsson sanoo.
Suomessa toisinaan Ruotsin menestystä on selitetty sillä, että maalla on yhä oma valuutta. Karlsson ei jaa tätä näkemystä. Toisinaan omasta valuutasta on ollut hyötyä, toisinaan haittaa.
– Äänestin vuoden 2003 kansanäänestyksessä kyllä eurolle ja haluan yhä Ruotsin liittyvän euroalueeseen. Toivottavasti tulevaisuudessa meillä olisi sama valuutta.
Molemmat ryhmäjohtajat ovat samaa mieltä siitä, että Suomea ja Ruotsia ei voi suoraan verrata toisiinsa. Siksi talouden uudistuksia ei voi sellaisenaan kopioida Suomeen.
Marttisen mukaan naapurimaalta voi kuitenkin ottaa oppia siitä, miten taloutta uudistetaan, työllisyyttä parannetaan ja investointeja saadaan houkuteltua myös Suomeen.
– Sanoisin, että olemme tällä hetkellä pohjoismaisella polulla taloutemme uudistamisessa, hän toteaa.
Uskooko Marttisen ruotsalainen kollega, että Suomi pystyy vielä ottamaan kiinni Ruotsin elintason?
– Ehdottomasti, todellakin. Siihen tarvitaan tietenkin oikeanlainen hallitus, Karlsson sanoo ja kehuu vielä Petteri Orpon hallituksen toimia.
Kokoomuksen ryhmäjohtaja on samaa mieltä ruotsalaiskollegansa kanssa.
– Tietenkin pystymme ottamaan kiinni. Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa Suomi on paljon nykyistä vauraampi ja saavutamme saman tason kuin ystävämme Pohjoismaassa. Emme ole siellä vielä, mutta olemme oikealla polulla, Marttinen sanoo.