Kotimaisten kielten keskuksen Kielipolitiikan vuosi 2023 -katsauksessa pohditaan suomeen, ruotsiin, saamen kieliin, suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen viittomakieleen sekä romanikieleen liittyviä kielipolitiikan ilmiöitä.
Kotimaisten kielten keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen tarkastelee tuoreessa katsauksessa kielipolitiikan ilmiöitä julkisen keskustelun valottamana. Katsaus perustuu verkossa julkaistuun sähköiseen aineistoon.
Koulutukseen liittyvät kielikysymykset saavat katsauksessa jälleen runsaasti palstatilaa. Suomen kieltä ei voi käsitellä tätä nykyä ilman viittauksia englantiin. Katsauksen suomen kieltä koskevan jakson sivumäärästä yli puolet liittyykin englantiin, ja siitä puolet käsittelee englannin asemaa koulutuksessa.
Englannin ja suomen suhteista julkaistiin katsausvuonna kaksi selvitystä, joista toinen käsitteli englannin asemaa korkeakouluissa. Oikeuskanslerinvirasto puolestaan antoi ratkaisunsa jo kolmanteen Aalto-yliopiston kielilinjauksista tehtyyn kanteluun. Kantelu kohdistui siihen, että englanti on käytännössä syrjäyttänyt suomen opintojen kielenä.
Ruotsin kielen osaaminen suomenkielisissä kouluissa hiipuu. Keväällä 2023 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisi raportin B1-ruotsin osaamisesta perusopetuksen päättövaiheessa.
Raportin mukaan perusopetuksen päättäneiden oppilaiden ruotsin kielen taito ei riitä toisen asteen opintoihin. Yhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidot vastaavat kouluarvosanaa 6, ja kaksi kolmasosaa sai kirjoitustaidoissa korkeintaan arvosanan 5.
