Ruotsi aikoo laatia ensimmäisen puolustus- ja turvallisuusstrategiansa avaruutta varten, päätti maan hallitus torstaina. Nyt puolustusministeri Pål Jonson ja hallituspuolueiden puolustusasiantuntijat avaavat strategian pyrkimyksiä Expressenin mielipidekirjoituksessa.
Avaruustrategia vahvistaa Ruotsin uskottavuutta Nato-kumppanina, moderaatteja edustava Jonson, kristillisdemokraattien Mikael Oscarsson ja liberaalien Anna Starbrink kirjoittavat.
– Ukrainan sota on osoittanut, että avaruus on modernin sodankäynnin kriittinen ulottuvuus. Satelliittiviestintä mahdollistaa yhteydenpidon ulkomaailmaan ja satelliittikuvat, droonit ja muu antureilla saatu tieto on saatavilla aiempaa halvemmalla ja nopeammin. Tästä on syntynyt käsite ”läpinäkyvä taistelukenttä”, jossa vastustajien asemat ja liikkeet tulevat tunnetuksi hyvin nopeasti ja niitä vastaan voidaan taistella nopeammin. Sota on myös paljastanut varuusinfrastruktuurin haavoittuvuuksia, poliitikot kirjoittavat.
Strategiassa tullaan lyömään lukkoon miten Ruotsi parhaiten voi hyödyntää Lapissa sijaitsevaa Esrange-avaruuskeskusta ja maan teollisuutta turvatakseen Ruotsin turvallisuusintressit ”avaruudessa ja avaruuden avulla”. Halvemman teknologian myötä suurvallat eivät ole enää ainoita toimijoita avaruudessa, ruotsalaispäättäjät toteavat.
– Avaruus on yhteistyön areena, mutta ominaista sille on myös kilpailu ja konfliktien vaara. Vuodesta 2021 Naton linjana on ollut, että hyökkäykset liittolaisia vastaan avaruudessa tai avaruudesta ovat konventionaalisiin aseisiin rinnastettava uhka liittoutumalle, ja että artikla 5 voidaan aktivoida tällaisissa tilanteissa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että meillä on oltava valmius ryhtyä tarvittaessa teknisiin, poliittisiin, diplomaattisiin ja sotilaallisiin toimiin.
Arktisen alueen ja Itämeren geostrateginen merkitys on viime aikoina korostunut, ja niin myös alueen kriittisen infrastruktuurin, kuten satelliittien. Myös tiedustelu Ruotsia ja ruotsalaisia toimijoita kohtaan avaruudesta käsin on todellinen uhka, kirjoituksessa varoitetaan.
Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpon mukaan uhkan muodostavat lähinnä Venäjä, Kiina ja Iran.
– Vuonna 2021 Venäjä testasi satelliittitorjunta-asetta maasta laukaistavalla ohjuksella. Helmikuussa 2022, juuri ennen hyökkäystä Ukrainaan, Venäjä teki kyberhyökkäyksen kaupallista satelliittiviestinnän tarjoajaa vastaan, mikä teki kymmenistä tuhansista eurooppalaista modeemeista käyttökelvottomia. Venäjällä käy myös telesotaa häiritsemällä GNSS-palvelujen sijaintia, navigointia ja kelloa, mikä vaikuttaa siviilimerenkulkuun ja ilmailuun Ruotsin lähistöllä, Jonsson kumppaineneen kuvailee.
Yhdysvallat on kertonut olevansa huolissaan Venäjän aikeista avaruudessa. Maa pelkää Venäjällä olevan konkreettisia suunnitelmia viedä ydinase avaruuteen.
