Ruotsin puolustusvoimien henkilöstön saatavuutta käsittelevässä hallituksen esityksen mukaan koulutettujen asevelvollisten reservi pienenee, sillä reservistä poistuvien määrä ylittää uusien reserviläisten määrän. Reservin supistumisen pääasiallinen syy on kertausharjoitusten riittämätön määrä.
Ruotsin hallitus myöntää, että viime vuosina koulutettujen asevelvollisten määrä on vähentynyt nopeammin kuin reserviä on onnistuttu täydentämään. Nykyisten sääntöjen mukaan asevelvollinen poistetaan liikekannallepanon reservistä, jos hän ei ole kymmenen vuoden aikana suorittanut palvelusta tai osallistunut kertausharjoituksiin. Tilanteen odotetaan pahenevan uusien sotilasyksiköiden perustamisen myötä.
Valtion selvityksen SOU 2025:86 mukaan Ruotsi saattaa tarvita vuoteen 2035 mennessä vähintään 100 000 koulutettua reserviläistä. Taistelujoukkoihin kuuluvien asevelvollisten määrän suunnitellaan puolestaan kasvatettavan 51 000 henkilöön.
Ongelman ratkaisemiseksi hallitus ehdottaa kymmenen vuoden määräajan poistamista. Asevelvolliset säilyisivät reservissä sen kalenterivuoden loppuun asti, jolloin he täyttävät 47 vuotta, vaikka he eivät osallistuisi kertausharjoituksiin.
Tällaisten reserviläisten palauttaminen taistelujoukkoihin edellyttäisi kuitenkin pakollista kertausharjoitusta. Ongelmaksi jää edelleen ammattiupseerien ja koulutusresurssien puute.
Ruotsin puolustusvoimien vuoden 2027 budjettiasiakirjassa todetaan, että vuodesta 2032 lähtien maa aikoo kouluttaa vuosittain 12 000 asevelvollista. Asevelvollisten määrän kasvattaminen voi kuitenkin vaikeuttaa reserviläisten kertausharjoitusten järjestämistä, sillä ne kilpailevat kouluttajista ja materiaalivaroista varusmieskoulutuksen kanssa.
Valtiopäivien puolustusvaliokunta hyväksyi ehdotetut muutokset 22. lokakuuta. Niistä on määrä äänestää 4. marraskuuta, ja uusien sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2027.
Ruotsi on aiemmin vuonna 2025 selvittänyt myös mahdollisuutta kutsua eläkkeellä olevia, enintään 70-vuotiaita upseereita takaisin palvelukseen henkilöstöpulan helpottamiseksi. Lisäksi Ruotsin puolustusvoimien johto esitteli elokuussa 2026 suunnitelman maavoimien uudelleenorganisoimiseksi vuoteen 2040 mennessä. Siihen kuuluu yhden armeijakunnan, kolmen divisioonan, alueellisten joukkojen ja reservin muodostaminen.