Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva juhlisti 50-vuotisjuhliaan seminaarilla viime viikolla. Tilaisuudessa puhunut Björn Wahlroos piti jälleen kerran vauhdikkaan ja selkeän puheenvuoron, jossa hän havainnollisti yksinkertaisella esimerkillä talouskasvun valtavan merkityksen kansakunnan hyvinvoinnille.
Wahlroos muistutti, kuinka merkittävä vaikutus on sillä, ettei Suomessa ole käytännössä ollut talouskasvua 17 vuoteen, kun taas naapurimaa Ruotsi on kasvattanut talouttaan tasaisesti 1–1,5 prosentin vuosivauhtia. Wahlroos havainnollisti tätä laskelmallaan: jos Suomi olisi kasvanut samalla 1,5 prosentin tahdilla 17 vuoden ajan, olisimme saaneet noin 28–29 prosentin lisäyksen talouskasvuun. Tämä tarkoittaisi, että kumuloitunut bruttokansantuotteemme olisi ollut noin 70 miljardia euroa suurempi kuin se nyt on ollut.
Wahlroosin esimerkki herätti pohtimaan yhteiskunnallisia muutoksia laajemminkin. 1–1,5 prosentin vuosikasvu ei vaikuta mahdottomalta tavoitteelta Suomen kansantaloudelle. Kuitenkin jatkuva kasvu vuodesta toiseen, jopa vuosikymmenien ajan, vaatii pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta ja ennen kaikkea yhteistä tahtoa.
Politiikassa haasteita syntyy hallituskausien vaihtuessa, sillä jokainen uusi hallitus tuo mukanaan muutoksia lainsäädäntöön, verotukseen ja yksityisen sektorin toimintaympäristöön. Siksi pelkkä oikean suunnan valitseminen ei riitä – suuntaa on pystyttävä pitämään, poliittisista voimasuhteista riippumatta.
Tätä ajattelua voidaan laajentaa taloudesta myös muille elämänalueille. Muutosten ei tarvitse olla suuria, jotta niillä olisi merkittävä vaikutus. Pieniltäkin tuntuvat muutokset voivat ajan myötä saada aikaan huomattavia tuloksia. Tärkeintä on pitkäjänteisyys ja sitoutuminen päivittäin ylläpitämään ja kasvattamaan näitä muutoksia.
Esimerkiksi liikunta: pitkäkin matka taittuu askel kerrallaan. Monissa organisaatioissa järjestetään ”porraspäiviä”, jolloin työntekijät välttävät hissin käyttöä ja kulkevat portaita eri kerrosten välillä. Yksittäinen porraspäivä ei ehkä tuo merkittäviä tuloksia, mutta jos käytäntöä jatketaan joka työpäivä vuosien ajan, vaikutus yleiskuntoon on huomattava. Pienten, jatkuvien muutosten toteuttaminen on usein helpompaa kuin suurten muutosten tekeminen kerralla.
Sama pätee myös henkiseen hyvinvointiin. Muutama päivä sitten vietettiin kansainvälistä lukutaitopäivää, ja mediassa korostettiin perheen yhteisten lukuhetkien merkitystä lasten lukutaidon kehittymiselle. Kuten vanha sanonta kuuluu: lukeminen kannattaa aina. Lyhytkin iltasatuhetki joka ilta on merkityksellinen lapsen tulevaisuuden kannalta.
On tärkeää, että pienet muutokset suuntautuvat oikeaan suuntaan. Yksi valvottu yö ei ehkä tuhoa terveyttäsi, mutta pitkään jatkuva univaje heikentää toimintakykyäsi merkittävästi.
Pienillä parannuksilla on todella merkitystä. Nöyryys, sitkeys ja oikea suunta vievät menestykseen, aivan kuten Aisopoksen faabelissa kilpikonna voitti jäniksen. Pienet, oikeansuuntaiset ja sinnikkäästi toistetut teot voivat saada aikaan valtavia tuloksia.
