Ruotsissa 20 prosenttia yrityksistä kärsii jengirikollisuudesta, kertoo maan yleisradioyhtiö SVT.
Tukholman kauppakamarin teettämän kyselytutkimuksen mukaan kuusi prosenttia yrityksistä oli myös joutunut kiristyksen kohteeksi. Yrityksistä 90 prosenttia oli kehityskulusta huolissaan.
– Monet pienyrittäjät ovat kokeneet olonsa tukalaksi rikollisuuden takia jo pitkään, kertoo Ruotsin pienyrittäjäliiton Caroline Szyber.
Todelliset luvut voivat olla vielä korkeampia, sillä pienyrittäjäliiton mukaan moni yrittäjä ei uskalla kertoa jengirikollisuuden uhriksi joutumisesta. Kyselyihin vastataan anonyymisti, mutta lisää tukea ei haeta.
Pienyrittäjäliitto epäilee myös, että yrittäjät eivät uskalla ilmoittaa tapauksista edes poliisille. Luvut kertovat Tukholman kauppakamarin mukaan karua kieltä.
– Yritykset eivät halua ilmoittaa [rikollisuuden] vaikutuksista, sillä he pelkäävät sen vaikuttavan heidän liiketoimintaansa tai brändiinsä, pohtii Tukholman kauppakamarin johtaja Fredrik Erfelt.
Käytännössä jengirikolliset uhkailevat ja kiristävät yrittäjiä ja vaativat rahaa. Väkivallan tai sen uhan välttämiseksi yrittäjien täytyy maksaa.
Pelkästään tammikuussa Ruotsissa onkin tapahtunut 32 räjähdystä, jotka on yhdistetty yrittäjien kiristysyrityksiin. Iskuja on nähty muun muassa Täbyssä, Eskilstunassa ja Nyköpingissä.
Aiemmin jengirikollisuus on kohdistunut usein jengeihin ja niiden jäseniin osana sisäistä välienselvittelyä. Nyt uhreina ovat kuitenkin yhä useammin tavalliset yrittäjät, joilla ei ole mitään yhteyttä jengeihin. Tavoitteena on taloudellinen hyöty.
– He [jengirikolliset] eivät halua ensisijaisesti satuttaa. […] he haluavat pakottaa [yrittäjät] maksamaan rahaa, tiivistää poliisioperaatioiden varapäällikkö Hampus Nygårds.
Jos jengirikollisuus ei vähene, kauppakamari pelkää tilanteen vaikuttavan negatiivisesti koko Ruotsin elinkeinoelämään. Monet yrittäjät ovat myös joutuneet lopettamaan yrityksensä jengirikollisuuden takia.
– Se on äärimmäisen traaginen kohtalo, Szyber harmittelee.
