Pääosin ruotsalaisista tutkijoista sekä taide- ja kulttuurialan vaikuttajista koostuva 105 hengen ryhmä on julkaissut Aftonbladetissa vetoomuksen, jossa he asettuvat Euroopan kaavailemia puolustushankintoja vastaan.
Ryhmän mukaan maanosan ongelmia ei ratkaista pommeilla. Ohjusten ja hävittäjien mukaan Eurooppa tarvitsisikin dialogia ja diplomatiaa.
Kirjoituksen laatijoiden mukaan Euroopan maat investoivat satoja miljardeja euroja puolustuskykynsä vahvistamiseen, ja perustelevat tätä sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustamisella. Vetoomuksen kirjoittajat kritisoivat myös tätä tavoitetta.
– Tämä [maailman]järjestys ei ole rauhanomainen, vaan Yhdysvaltojen johdolla länsimaiden kehittämä rakenne, joka pyrkii pönkittämään länsimaiden ylivaltaa ja elämäntyyliä, ryhmä kirjoittaa.
Länsimaita allekirjoittajat syyttävät siitä, että ne näkevät itsensä oikeamielisinä ”johtajina”. Samaan aikaan vastuu lännen aiheuttamista ongelmista ja konflikteista jätetään huomiotta.
Kirjoittajat syyttävät länsimaita myös liioitelluista uhkakuvista, jotka kohdistuvat Venäjään ja islamismiin, ja joilla pyritään oikeuttamaan puolustusmäärärahojen nostamista. Heidän mukaansa Venäjän sotatoimista pyritään maalaamaan vaikutelma, jonka mukaan ne uhkaisivat koko Eurooppaa.
– Näitä uhkakuvia käytetään strategisesti tukemaan militarisoitua keynesiläisyyttä, eli nostamaan Eurooppa taantumasta laittamalla lainarahaa sotateknologiaan, kirjoituksessa sanotaan.
Ryhmä vaatiikin, että Eurooppaan olisi rakennettava uusi turvallisuusjärjestelmä, joka perustuu moninapaisuuteen, globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja kestävään rauhaan. Se edellyttää, että vastapuolen intressit otettaisiin paremmin huomioon.
– [Ruotsin entinen pääministeri] Olof Palme näytti […], että todellista turvallisuutta ei voida koskaan saavuttaa sotilaallisella ylivoimalla, vaan ainoastaan yhteisymmärryksen kautta, kirjoittajat linjaavat.
EU ja Nato joutuvatkin kirjoittajien hampaisiin. Heidän mukaansa sotilaallisen varautumisen sijaan pitäisi harjoittaa ”strategista empatiaa” – vastapuolen, käytännössä siis Venäjän, näkökulmien sekä intressien ymmärtämistä.
Ruotsi ja muut pohjoismaat voisivat kirjoittajien mukaan olla osa ratkaisua. Ruotsi voisi hyödyntää diplomatian perinteitään, Norja rauhanvälityskokemustaan ja Suomi strategista ajattelutapaansa.
– Vastuuton sotilaallinen varautuminen vie resursseja, joita tarvittaisiin todellisten turvallisuushaasteiden kohtaamiseen, ja uhkaa siten demokratiaa sekä kestävän rauhan mahdollisuutta, kirjoituksessa linjataan.
Kirjoittajien joukossa on lukuisia tunnettuja vaikuttajia. Ruotsalaisten lisäksi vetoomuksen on allekirjoittanut muita pohjoismaalaisia.
Suomesta vetoomuksen on allekirjoittanut Åbo Akademin valtiotieteen tohtori ja kansainvälisen talouden dosentti Jan Otto Andersson, joka oli mukana perustamassa Vasemmistoliittoa sekä laatimassa sen edeltäjän SKDL:n puolueohjelmia. Allekirjoittajien joukosta löytyy myös Suomen rauhanpuolustajien puheenjohtaja Teemu Matinpuro.
Vetoomus ei ole saanut järin lämmintä vastaanottoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden parissa. Ruotsin liberaalipuolueen kansanedustaja Joar Forssell totesikin kovasanaisesti, että historia tulisi tuomitsemaan vetoomuksen allekirjoittajat.
– He, jotka ajavat yksipuolista demokraattisten maiden aseistariisuntaa, ajavat [Vladimir] Putinin etua ja muodostavat uhan sekä vapaudelle että demokratialle, Forssell tylytti viestipalvelu X:ssä.
Tutkija ja valtiotieteiden tohtori Daniel Schatz taas kutsui vetoomusta ”hyödyllisten idioottien kansallisliiton kannanotoksi”. Upseerien vastaanotto vetoomukselle ei ollut lämpimämpi.
– Jösses. Täysiä salaliittoteorioita ihmisiltä, jotka eivät ole ymmärtäneet mitään, ja joista osa ehkä vapaaehtoisesti noudattaa Venäjän linjaa, tiivisti entinen panssariupseeri ja Ruotsin puolustushankintaviraston järjestelmäinsinööri Peter Öhman.
– Kuten tavallista, kulttuuriväeltä ja ei-tieteellisiltä aloilta. Henkeäsalpaavan typerää.
