S-Pankin asuntomarkkinaennusteessa ekonomisti Janne Ronkanen näkee asuntomarkkinoiden vahvistuvan maltillisessa tahdissa. Jo tänä vuonna asuntokauppa on siirtynyt kasvu-uralle, ja kotitalouksien ostoaikeet ovat vahvistuneet kevään pohjalukemista.
Esimerkiksi vanhojen osakeasuntojen kauppamäärät ovat lisääntyneet huhti-lokakuussa 15 prosenttia vuodentakaisesta. Asuntojen hinnat näyttävät saavuttaneen pohjansa, ja monin paikoin hinnat ovat jo kääntyneet nousuun.
Lisäksi asuntolainojen viitekorkojen lasku on ollut merkittävä tekijä asunnon hankinnan houkuttelevuuden lisäämisessä. Työmarkkinat sen sijaan yhä huolettavat myös asunnonostajia.
– Korkojen lasku on tehnyt asunnon hankinnasta jälleen houkuttelevampaa yhä useammille kotitalouksille ja ennustammekin, että asuntojen kauppamäärät palautuvat pysyvästi normaaleille tasoille ensi vuonna, Ronkanen toteaa.
Asuntojen hinnat nousussa ensi vuonna
Asuntojen hinnoissa on ollut suurta vaihtelua 2020-luvulla, kun pandemiaa seurannut asuntomarkkinabuumi nosti hintoja voimakkaasti, mutta korkojen nopea nousu puolestaan johti hintojen laskuun keväästä 2022 lähtien.
Tänä vuonna hintakehitys ensin tasaantui, ja asuntojen hinnat enimmäkseen saavuttivat pohjatasonsa. Vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat kolmannen vuosineljänneksen lopussa noin 11 prosenttia matalammalla kesän 2022 huipuista.
Nyt hintojen alamäki on tullut S-Pankin mukaan päätökseen, ja lokakuussa vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat ensi kertaa sitten syyskuun 2022 nousussa vuodentakaiseen verrattuna.
Odotamme hintojen nousun jatkuvan ensi vuonna maltilliseen tahtiin. Ennustamme, että asuntojen hinnat nousevat vuonna 2025 koko maan osalta keskimäärin 3,0 prosenttia.
– Vaikka koko maan hintakehitys jää tänä vuonna keskimäärin hieman yli 2,5 prosentin laskuun, on suunta korkojen laskun myötä kääntynyt jo parempaan päin, Ronkanen sanoo.
Korkojen laskusta lisää tukea asuntomarkkinoille
Asuntomarkkinoiden aktiivisuutta piristää erityisesti korkojen lasku. Euriborkorot, jotka toimivat yleisimmin asuntolainojen viitekorkoina, ovat laskeneet markkinoilla vallitsevien odotusten myötä Euroopan keskuspankin (EKP) koronlaskujen jatkumisesta.
EKP on jo laskenut korkojaan kolme kertaa, ja inflaation hidastuminen tukee lisää koronlaskuja.
– Ennustamme EKP:n talletuskoron laskevan ensi vuonna kahteen prosenttiin. Lokakuussa 2024 uusien omistusasuntolainojen keskikorko oli laskenut 3,43 prosenttiin, ja laskuvauhti pysyy ripeänä tulevina kuukausina, S-Pankki arvioi.
Vuokramarkkinat ovat kaksijakoiset
Vuokrien kehitys on ollut erisuuntaista pääkaupunkiseudun ja muun maan kesken jo reilun vuoden ajan. Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä vapaarahoitteiset vuokrat nousivat Helsingissä ja Espoo-Kauniaisissa vain 0,5 prosenttia, kun taas Vantaalla kehitys oli vielä maltillisempaa.
Suurissa kaupungeissa, kuten Tampereella, Oulussa ja Turussa, vuokrien nousuvauhti ylitti kuitenkin kaksi prosenttia. Erityisesti keskikokoisissa kaupungeissa, kuten Hämeenlinnassa ja Rovaniemellä, vuokrat ovat nousseet vielä nopeammin.
ARA-vuokrien nousu on ollut merkittävää, sillä ne kasvoivat heinä-syyskuussa 4,7 prosenttia, kun vapaarahoitteiset vuokrat nousivat vain 1,3 prosenttia. Ero johtuu muun muassa kohonneista ylläpitokustannuksista.
Vuokrailmoitusten määrä on koko maassa korkeammalla kuin pitkän ajan keskiarvo, ja pääkaupunkiseudulla se on pysynyt huipputasoilla.
– Vuokranantajille markkina antaa nyt aiempaa positiivisempia merkkejä. Odotamme vapaarahoitteisten vuokrien nousun vauhdittuvan ensi vuonna, erityisesti pääkaupunkiseudulla, Ronkanen sanoo.
