Puheet Venäjän saattamisesta vastuuseen Ukrainan laittomasta hyökkäyssodasta ovat hiljenneet presidentti Donald Trumpin käynnistämien rauhanneuvotteluiden myötä, sillä Trump tuskin tuo Kremlin tekemiä sotarikoksia neuvottelupöytään.
Tässä vaiheessa näyttää, että Ukraina joutuu solmimaan sille huonon rauhansopimuksen pitkälti Venäjän ehdoilla.
Sodassa tehtyjä rikoksia on neljää eri tyyppiä; sotarikos, rikos ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonta eli kansanmurha ja hyökkäysteko. Ukrainalaiset ja kansainväliset tutkijat ovat keränneet näistä todisteita varsinkin kahdesta ensimmäisestä yllin kyllin.
Ukrainasta on myös todistetusti kaapattu arviolta noin 30 000 lasta ja viety Venäjälle erityisille leireille, joilla heidät on yritetty venäläistää. Euroopan neuvosto pitää tätä kansanmurhaan verrattavana tekona.
Vladimir Putin voi hyvinkin vaatia tulevan rauhan ehdoksi sen, että näitä rikoksia ei käsitellä neuvotteluissa, eikä niihin myöskään palata mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen. Vaikka Trump ja Putin sopisivat näin on vaikea kuvitella, että EU tai Britannia tulisivat mukaan tällaiseen sopimukseen.
– Toteutuessaan tällainen rauhansopimus sitoisi vain niitä maita, jotka allekirjoittavat sen. Ja jos sodassa tehtyjä rikoksia tulee vastaan, niitä ei voi sivuuttaa vain joidenkin valtioiden keskenään tekemän sopimuksen perusteella, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo Verkkouutisille.
Tutkija Fredrik Wesslau Itä-Euroopan tutkimuksen keskuksesta Tukholmasta korosti pari päivää sitten Politico-lehden artikkelissa, että Ukrainan sotaa varten tulisi perustaa erillinen tuomioistuin, jonka toimialueena olisi Venäjän hyökkäysteko Ukrainaa kohtaan.
Hänen mukaansa ajatus Venäjän saamisesta kansainvälisen oikeuden eteen rauhanneuvotteluiden jälkeen on hyvin epävarma tie. Koskenniemi suhtautuu erillisen tuomioistuimen perustamiseen kuitenkin epäilevästi.
– On totta, ettei kansainvälisellä rikostuomioistuimella ole toimivaltaa Ukrainan sodassa hyökkäystekoon nähden. En silti pidä tarpeellisena erillisen tuomioistuimen perustamista, sanoo Koskenniemi.
Syynä on se, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on joka tapauksessa toimivaltainen sotarikosten suhteen, ja tämä on ensisijaista. Joukko EU-maita tutkii ICC:lle Venäjän tekemiä sotarikoksia Ukrainassa. Donald Trump on vetänyt Yhdysvallat pois tästä ryhmästä merkkinä siitä, että hän ei halua Venäjää vastuuseen.
– USA:n vetäytyminen tästä maaryhmästä ei ole kovin merkittävä asia, koska tutkinnassa on kyse eurooppalaisesta projektista, toteaa Koskenniemi.
Valkoinen talo on keskeyttänyt myös ukrainalaislasten kidnappausten tutkinnan, ja on liikkunut huhuja, että se olisi hävittänyt näistä hallussaan pitämiä todisteita. Asia on herättänyt laajaa huolta.
Trumpin selänkääntö kansainväliselle oikeudelle on merkittävä asia, eivätkä Yhdysvallat tai Venäjä tunnusta Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaa. Ne eivät kykene estää sen toimintaa, koska se on itsenäinen toimija. ICC on jo nostanut syytteen sotarikoksista Vladimir Putinia vastaan.
– Silti en pidä kovinkaan mahdollisena, että Putin joutuisi Haagiin tuomiolle sotarikoksista niin kauan kuin hän on vallassa, toteaa Koskenniemi.
Mutta syytteellä jo sinällään on merkitystä, ja se on rajoittanut merkittävästi Putinin mahdollisuuksia liikkua maailmalla.
Koskenniemi ei halua spekuloida sillä, kuinka suuri on todennäköisyys saada Venäjän johto vastuuseen Ukrainan sodasta. Mutta on hyvin mahdollista, että Venäjän Ukrainassa tekemiä rikoksia käsitellään aikanaan toisaalla.
Meillä sotarikoksista tuomitun Voislav Tordenin tapaus toimii vahvana esimerkkinä tästä. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Tordenin juuri elinkautiseen vankeuteen Ukrainassa 2014 tehdyistä sotarikoksista.
Venäjä on kritisoinut tuomiota voimakkaasti. Tordenin oikeusprosessi teki Venäjälle selväksi, että se ei pääse pakoon tekemiään sotarikoksia.
Koskenniemi pitää todennäköisimpänä, että sotarikosoikeudenkäyntejä tullaan käymään lopulta Ukrainan maaperällä.
– Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkinta on jo käynnissä Ukrainassa tapahtuneista sotarikoksista. Jos sitten ilmenee, että rikoksentekijän kotimaa ei itse halua tai kykene asettamaan syytteitä, tulee ICC kuvaan mukaan. Luulen, että suurin osa syytteistä tullaan aikanaan nostamaan Ukrainassa, toteaa Koskenniemi.
Hänen mukaansa mitään erillistä EU-tuomioistuinta ei tähän tarvita.
