Espanjalainen mies säästi vuosikymmenten ajan rahojaan käteisenä kotona eli piti niitä käytännössä niin sanotusti ”patjan alla”.
Kun 81-vuotias eläkeläinen lopulta talletti pankkiin säästämänsä 200 480 euroa, häntä odotti ikävä yllätys. Espanjan veroviranomainen katsoi, ettei mies pystynyt osoittamaan rahojen alkuperää riittävän luotettavasti ja määräsi hänelle yli 101 000 euron verolaskun.
Tapauksesta kertovat muun muassa kreikkalainen Gazzetta ja espanjalainen AS. Mies talletti suuren käteissumman pankkitililleen huhtikuussa 2017. Hän kertoi rahojen olevan vuosikymmenten aikana kertyneitä säästöjä eikä uutta tuloa.
Eläkeläisen mukaan rahat olivat peräisin muun muassa yli 40 vuoden työuran aikaisista tuloista, omaisuuden myynnistä sekä eläkkeestä nostetuista varoista. Hän kertoi pitäneensä käteistä kotona, koska ei luottanut pankkeihin.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, ettei mies pystynyt osoittamaan asiakirjoilla riittävän aukottomasti, että vuonna 2017 pankkiin viety käteinen oli juuri näistä aiemmista tuloista kertynyttä rahaa.
Verottaja vaati yli puolet talletuksesta
Espanjan veroviranomainen käsitteli 200 480 euron summaa perusteettomana varallisuuden lisäyksenä. Rahat luettiin sen verovuoden tuloksi, jolta vero voitiin vielä määrätä.
Miehen maksettavaksi määrättiin tämän seurauksena 101 102,53 euroa tuloveroa. Lisäksi hän sai 68 532,42 euron sakon. Alkuperäinen kokonaisseuraamus nousi siten lähes 170 000 euroon.
Käytännössä suurin osa miehen vuosikymmenien mittaisista säästöistä näytti siis valuvan veroihin ja niiden päälle määrättyihin sakkoihin. Vuosikymmenien säästeliäs elämäntapa näytti hyödyttävän enemmän viranomaisia kuin miestä itseään.
Eläkeläinen vei asian oikeuteen
Eläkeläinen riitautti päätöksen, ja asia eteni lopulta Espanjan Valencian itsehallintoalueen oikeuteen.
Oikeudessa mies sai vain osittaisen voiton. Oikeus piti yli 101 000 euron veron voimassa, koska esitettyjen asiakirjojen ei katsottu osoittavan riittävää yhteyttä vanhojen tulojen ja vuonna 2017 tehdyn suuren käteistalletuksen välillä.
Sen sijaan 68 532,42 euron sakko kumottiin. Oikeuden mukaan miehen syyllisyyttä ei ollut osoitettu riittävästi. Hänen katsottiin toimineen vilpittömässä mielessä ja uskoneen, ettei omien säästöjen tallettamiseen pankkiin liittynyt erityisiä verotuksellisia velvollisuuksia.
Tapauksen keskeinen opetus ei siis ole se, että suuren käteissumman säilyttäminen kotona olisi itsessään johtanut veroon. Ratkaisevaa oli se, ettei vuosikymmenten aikana kertyneiden rahojen alkuperästä ja kulusta ollut enää riittävää näyttöä.
Espanjalaisratkaisu korostaa etenkin suurten käteissäästöjen kohdalla tositteiden ja muun dokumentaation merkitystä. Jos rahojen alkuperää ei myöhemmin pystytä osoittamaan, viranomainen voi joutua arvioimaan niitä eri tavalla kuin säästäjä itse.
Suomessakin suuri käteistalletus voi johtaa siihen, että pankki pyytää asiakkaalta selvitystä varojen alkuperästä. Omien, jo aiemmin saatujen säästöjen tallettaminen tilille ei itsessään synnytä uutta veronalaista tuloa. Olennaista on kuitenkin pystyä tarvittaessa osoittamaan, mistä rahat ovat peräisin. Pankkien on rahanpesun torjumiseksi tunnettava asiakkaansa ja tarvittaessa selvitettävä tämän varojen alkuperää.
LUE MYÖS:
Näin paljon kotona pitäisi olla käteistä rahaa