Hyvinvointialueiden rahoitus tulee kasvamaan kaikilla 21 alueella ensi vuonnakin, sanoo valtiovarainministeriön (VM) hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen Verkkouutisille.
Tarkat laskelmat eivät ole vielä julkisia. VM julkistaa hyvinvointialueiden rahoituslaskelman vappuaattona.
Ahosen mukaan rahoituksen kasvu johtuu palvelutarpeen kasvusta, indeksien tarkistamisesta sekä alueiden tehtävämuutosten päivittämisestä.
– Pääsääntöisesti rahoitus nousee noin miljardi euroa vuodessa koko maan tasolla. Toki siihen vaikuttaa myös hyvinvointialueiden talouden tilanne ja niiden yli- ja alijäämien kehitys jälkikäteistarkistuksessa.
Eli nouseeko alueiden rahoitus ensi vuonna miljardilla eurolla?
– Sitä on vaikea vielä arvioida. Numeroa en pysty vielä sanomaan, Ahonen vastaa.
Hyvinvointialueiden rahoitus on kuluvana vuonna 26,2 miljardia euroa, joka on 2,2 miljardia euroa viime vuotta enemmän. Rahoitusta nosti tälle vuodelle ennen kaikkea jälkikäteistarkistus, joka on laskettu hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätöstietojen perusteella.
Ensi vuoden rahoitus lasketaan muun muassa vuoden 2024 tilinpäätöstietojen perusteella, jotka ovat juuri valmistuneet.
Rahoituslaskelmassa alueet saavat tietoonsa rahoituksen ison kuvan, jonka pohjalta ne pystyvät valmistelemaan ensi vuoden talousarvioitaan.
Ahonen muistuttaa, että hyvinvointialueiden rahoitus tarkistetaan koko maan tasolla. Rahoitus jaetaan tiettyjen kriteereiden perusteella aluekohtaisesti: käytännössä alueilla on vahva kannustinvaikutus pitää taloutensa kunnossa.
Hyvinvointialueet tekivät vahvistettujen tilinpäätösten mukaan viime vuonna alijäämää yhteensä noin 1,1 miljardia euroa, joka on noin 300 miljoonaa euroa vähemmän kuin vielä syksyllä arvioitiin.
– Näyttää siltä, että alueilla tehdyt säästöohjelmat ovat alkaneet vihdoin purra. Kevään aikana talouden tilannekuva on entisestään parantunut. Nyt voi vähän jo huokaista helpotuksesta, että kustannusten kasvun osalta taite on tapahtunut, Ahonen toteaa.
Esimerkiksi Vantaa-Keravan, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla viime vuoden aikana tehdyt sopeutustoimet alkoivat näkymään loppuvuodesta ja alijäämät jäivät lopulta selvästi viime syksyn arviota pienemmiksi.
– Talouden sopeuttamisessa on aina hieman viivettä, ennen kuin ne alkavat näkymään taloudessa. Alueiden talouden ennustustarkkuus on myös koko ajan lisääntynyt, osastopäällikkö muistuttaa.
Kuluvana vuonna hyvinvointialueiden arvioidaan tekemän ylijäämää yhteensä vajaat 300 miljoonaa euroa.
– Uskon, että tämä on aidosti se hyvinvointialueiden ensimmäinen niin sanottu nollavuosi eli ensimmäinen vuosi, jolloin talousarviot lähtevät pitkälti toteutumaan sen kaltaisena kuin on ajateltukin, Ahonen arvioi.
Alueiden talousarvioiden toteutumisen taustalla on kuitenkin edelleen merkittäviä riskejä.
– Kysymysmerkkejä on ilmassa liittyen siihen, miten ostopalveluja pystytään hillitsemään ja tuleeko tänä vuonna uusia soten palkkaratkaisuja, jotka nostavat henkilöstökustannuksia arvioitua enemmän. Systeemitason riskiä ei kuitenkaan enää pitäisi olla eli, että talousarviot poikkeaisivat merkittävästi tilinpäätöksistä, Ahonen muistuttaa.
Osastopäällikkö ei lähde spekuloimaan, millainen lisäkustannuspaine yleislinjan, eli noin 8 prosentin, suuruisilla palkkaratkaisuilla olisi alueille.
– Osa alueista on pystynyt hillitsemään palkkakustannuksia. Palkkaratkaisulla on joka tapauksessa iso merkitys hyvinvointialueiden talouteen, Ahonen muistuttaa.
Samaan aikaan ministeriön keinovalikoima alueiden taloudelliseen ohjaukseen on laajentunut: alkuvuonna tuli voimaan ennakoivan ohjauksen menettely, joka mahdollistaa arviointimenettelyä kevyemmät toimet.
Ennakoiva talouden ohjaus on lakisääteinen neuvottelumenettely, jossa valtio ja alue sopivat yhdessä toimenpideohjelmasta, jossa alueen taloutta voidaan laittaa kuntoon. Arviointimenettelystä poiketen se ei ole alueelle sitova. Ennakoivan talouden ohjauksen piirissä ei toistaiseksi ole yhtään aluetta.
Jos jokin hyvinvointialue ei selviä tehtävistään, voidaan lain kriteereiden täyttyessä käynnistää arviointimenettely. Siinä valtio käytännössä ottaa ohjat alueella ja menettelyssä tehdään ehdotus alueen talouden tervehdyttämiseksi. Arviointimenettelyssä alueen itsehallintoa rajoitetaan merkittävästi.
Ahonen ei halua spekuloida, milloin ennakoivan talouden ohjauksen tai arviointimenettelyn käytöstä tullaan tekemään päätöksiä.
– Jos alueen talouden nähdään jo ennakolta olevan vaarantumassa, silloin pitää käyttää ennakollista talouden ohjausta ennen arviointimenettelyä. Mikäli tulee tilanne, että tietystä alueesta nousee syvät huolet sen suhteen, että se ei selviä taloudellisesti tai palvelut ovat pitkäaikaisesti vaarantumassa, silloin pitää käyttää arviointimenettelyä, Ahonen havainnollistaa prosessien eroja.
Osastopäällikkö muistuttaa, että arviointimenettely ei ole poliittinen päätös vaan perustuu virka-arvioon siitä, täyttyvätkö lainmukaiset kriteerit, ja miten kokonaisharkinta talouden tilanteesta menee. Arviointimenettely voi käynnistyä kahta kautta: VM voi tehdä päätöksen käynnistämisestä talouden tunnuslukuihin ja kokonaisharkintaan perustuen. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on aloiteoikeus, jos palveluiden järjestämiseen liittyvät kriteerit ovat täyttyneet.
Vaikka hyvinvointialueiden talous on kääntynyt parempaan päin, ja niiden ensi vuoden taloussuunnitelmat ovat optimistisia, vain noin puolet 21 alueesta tulee saamaan taseisiinsa kertyneet kumulatiiviset alijäämät katettua lain mukaiseen takarajaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Kattamatonta alijäämää on jäämässä nykyisten arvioiden mukaan yhteensä ainakin 750 miljoonaa euroa. Ahonen vahvistaa, että useat alueet eivät onnistu kattamaan alijäämiään tavoiteaikataulussa.
– Tilanne vaatii, että uudet aluevaltuutetut muodostavat tilannekuvaa, millaisia lisätoimia alueilla tarvitaan, että talous lähtee tasapainottumaan. Tässä on kuitenkin vielä puolitoista vuotta aikaa laittaa kaavailtuja säästöjä toteen. Ministeriön johdonmukainen viesti on ollut, että emme laita ohjausprosessiin sellaisia alueita, jotka ovat kääntäneet kaikki kivet ja kannot talouden kuntoon laittamiseksi eli jossain määrin siinä on joustoa, hän muistuttaa.
Eräät alueet ovat julkisesti viestittäneet, että ne saavat talouden tasapainoon vasta vuoden 2028 tai 2030 loppuun mennessä. Miten ministeriö suhtautuu tällaisiin alueisiin, jotka eivät tähtää vuoden 2026 loppuun tasapainotustoimissaan?
– Olennaista on se, että alueiden pitää ymmärtää, että ulkopuolelta kenellekään ei tule pelastajaa, vaan alueiden pitää itse ryhtyä toimenpiteisiin ja löytää toiminnan mitoitus käytössä olevaan rahoitukseen. Ensimmäiset vuodet ovat opettaneet, että ne alueet, jotka ovat lähteneet heti mitoittamaan palvelutasoa käytössä olevaan rahoitukseen, pystyvät nyt pyörittämään palveluita hyvin ja taloudellinen tilanne on kohentunut. Kyse on järkevästä sopeutumisesta uuteen järjestelmään, Ahonen toteaa.