Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista, kun verotus iskee ankarasti palkansaajan lisäansioihin, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2024.
Keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti, eli verojen nousun osuus tulonlisäyksestä, on Suomessa koko vertailujoukon kolmanneksi korkein ja selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.
Keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta peräti 48,8 euroa menee veroihin.
– Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.
Palkan verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot. Suomalaista keskipalkkaa eli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on meillä reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Suomi on tällä palkkatasolla kaikkien vertailumaiden kuudenneksi kirein verottaja.
Vertailun suurituloisimman, 155 000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti on Suomessa kolmanneksi korkein Belgian ja Italian jälkeen. Marginaaliveroprosentti on tällä tulotasolla Suomessa toiseksi korkein Belgian jälkeen.
Suomalaisen palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 32 500 euron vuosittaisella palkkatasolla kuitenkin eurooppalaista keskitasoa.
Palkansaajan tuloverotus on Suomessa kireämpää kuin Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,5 prosenttiyksikköä korkeampi, joten samasta 50 000 euron vuositulosta jää suomalaiselle palkansaajalle käteen 2 750 euroa vähemmän kuin naapurimaassa.
– Suomen ei kannattaisi profiloitua jyrkän progression maaksi kansainvälisillä työmarkkinoilla, vaan työnteon ja uralla etenemisen kannusteista on pidettävä parempaa huolta, Kirkko-Jaakkola huomauttaa.
Työnantajamaksut ovat Suomessa hieman Euroopan vertailumaiden keskitasoa matalammat. Naapurimaista Virossa ja Ruotsissa ne ovat selvästi korkeammat, mikä nostaa näissä maissa työhön kohdistuvaa palkkaverokiilaa. Tanskassa työnantajamaksujen merkitys on lähes olematon.
Kansainvälinen palkkaverovertailu 2024 vertailee työn verotusta 18 OECD-maassa neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen maat ovat Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Viro, Australia, Kanada ja Yhdysvallat.
