Kaksisuuntainen lataus voi yleistyessään lisätä huoltovarmuutta, toteaa liikenne- ja viestintäministeriö tiedotteessaan. Ministeriö on julkaissut arviomuistion siitä, miten liikenteen sähköistyminen voi edistää energiajärjestelmän joustavuutta Suomessa. Muistiossa kuvataan EU:n vaatimusten mukaisesti liikenteen sähköistymisen tuomien mahdollisuuksien nykytila ja esitetään toimenpiteitä.
EU:ssa päästiin sopuun jakeluinfra-asetuksesta eli nk. AFIR-asetuksesta viime vuoden heinäkuussa. Jakeluinfra-asetus sisältää vaatimuksia jakeluinfran minimitasoksi ja myös velvoittaa jäsenvaltiot arvioimaan, miten sähköajoneuvot voisivat latauspisteiden käyttöönoton ja toiminnan ansiosta edesauttaa energiajärjestelmän joustavuutta ja uusiutuvan sähkön kasvavaa hyödyntämistä. Jakeluinfraohjelman edellyttämä kansallinen jakeluinfraohjelma on myös parhaillaan lausuntokierroksella.
Arvioinnissa on huomioitava sekä yksityiset että julkiset latauspisteet ja siinä tulee antaa suosituksia, jotta käyttäjien on helpompi sisällyttää sähköajoneuvonsa järjestelmään. Lisäksi arvioinnissa tulee esittää toimenpiteitä, jotka on toteutettava jakeluinfra-asetuksen vaatimusten täyttämiseksi. Arviomuistio on valmisteltu yhteistyössä Energiaviraston kanssa.
Kaksisuuntaisen latauksen markkinat ovat vasta käynnistymässä. Kaksisuuntaisella latauksella tarkoitetaan älylataustoimintoa, jossa sähkön virtauksen suunta voidaan kääntää vastakkaiseksi siten, että sähkö virtaa akusta siihen latauspisteeseen, johon se on liitetty.
Kaksisuuntaisessa latauksessa sähköauton energiaa voidaan esimerkiksi siirtää takaisin sähköverkkoon tai käyttää kodin sähkölaitteiden lataamiseen.
Kaksisuuntaisen latauksen avulla ajoneuvossa olevaa akkua voi hyödyntää väliaikaisena sähkövarastona, joten sen yleistyminen voi lisätä huoltovarmuutta yksittäisissä sähköverkon häiriötilanteissa.
Sähkön tasehallintamarkkinalla tarjotaan lyhytkestoista tukea sähköjärjestelmän tasapainottamiseen. Yksittäisen latauspisteen teho ja auton sähkön vastaanottokyky ovat liian pieniä, jotta tasehallintamarkkinoille voisi osallistua suoraan.
Sähkön reservimarkkinoita on viime vuosina kehitetty, jotta voitaisiin mahdollistaa pienempiä minimitarjouskokoja.
Kotitalouksien latauspisteiden osallistuminen tasehallintamarkkinoille mahdollistuu, kun palveluntarjoajat tarjoavat aggregointia. Itsenäinen aggregaattori on sähkömarkkinoilla toimiva taho, jolla ei ole sopimusta sähkönmyyjän kanssa. Loppukäyttäjä voi tehdä sopimuksen itsenäisen aggregaattorin kanssa oman resurssinsa hyödyntämisestä tasehallinnan tarpeisiin.
Arviomuistiossa esitetään myös jo aiemmin julkaistuja toimenpiteitä jakeluinfra-asetuksen vaatimusten täyttämiseksi. Muun muassa yhteistyötä sähkön siirtoverkkojen kehittämisessä vahvistetaan niin, että suuritehoisen latausinfran rakentuminen on mahdollista jakeluinfra-asetuksen ja liikenteen tarpeiden vaatimassa aikataulussa.
