Suomen sähköjärjestelmän kestävyys ja toimitusvarmuus ovat lähivuosina suurten haasteiden edessä.
Suomen sähkönkulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä, arvioi kantaverkkoyhtiö Fingrid.
Suomen sähkönkulutus on tällä hetkellä noin 80 terawattituntia. Vuonna 2035 sen arvioidaan nousevan noin 160 terawattituntiin.
Merkittävin tekijä sähkönkulutuksen roiman kasvun taustalla on teollisuuden ja datakeskusten sähkön tarpeen lisääntyminen.
Sähkön kysynnän merkittävä lisääntyminen tuo haasteita tuotantokapasiteetin riittävyyteen, sähköverkon kestävyyteen, toimitusvarmuuteen sekä kilpailukykyyn.
Maa- ja merituulivoiman sekä aurinkovoiman kapasiteetti on lisääntymässä lähivuosina. Kysynnän täyttäminen edellyttää myös ydinvoiman lisärakentamista.
– Iso kysymys on teollisuuden ja datakeskusten puhtaan energian saannin mahdollistaminen, sanoi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) tiistaina järjestetyssä infossa.
80 terawattitunnin lisäkulutuksen vertailukohtana voidaan käyttää Olkiluoto 3:n sähköntuotantokapasiteettia, joka on noin 12 terawattituntia vuodessa. Se riittää yksinään esimerkiksi 5,2 miljoonan kerrostaloasunnon lämmittämiseen tai 3,6 miljoonan sähköauton lataustarpeeseen.
Uutta ydinvoimakapasiteettia ei kuitenkaan ole luvassa vuoteen 2035 mennessä.
– Suomen sähköjärjestelmän suhteen ollaan aika tiukoilla, jos tulee häiriöitä. Vaikka sähköntuotanto on kasvanut, myös sääriippuvuus on kasvanut, Mykkänen huomauttaa.
Tänä vuonna valmistuu Suomen ja Ruotsin välille Aurora Line -siirtoyhteys, joka parantaa sähkön toimitusvarmuutta ensi talvena. Siirtokapasiteetti Suomeen kasvaa 800 megawattia.
Tällä hetkellä sähkönsiirron tuontikapasiteetti on 2750 megawattia.
Suomen ja Viron välinen EstLink 2 -siirtoyhteys katkesi joulupäivänä. Yhteyden siirtokapasiteetti on 650 megawattia.
Fingridin tuoreimman arvion mukaan EstLink 2 -siirtoyhteyden katkeaminen heikentää sähkön riittävyyttä Suomessa erittäin kylminä ja tyyninä talvipäivinä. Tavallisina talvipäivinä sähkön arvioidaan riittävän tuotantolaitosten ja siirtoyhteyksien toimiessa normaalisti.
Samanaikaisten voimalaitosten tai siirtoyhteyksien vikaantuminen pitkään jatkuvan tyynen pakkassään vallitessa muuttaisi tilanteen kireäksi ja ajoittaiset tehovajeet ovat mahdollisia.
Mykkänen esitti tiistaina arvion siirtoyhteyden korjaamisen aikataulusta.
– Haaste EstLink 2:n korjaamisen suhteen on se, että EstLinkin korjaukseen sopivia miehistöjä ja aluksia on saatavilla vähän ja ne ovat varattuja. EstLinkia ei pystytä korjaamaan tänä talvena, vaan käyttöönotto menee ensi talvelle, Mykkänen arvioi.
Korjaustoimien nopeuttamiseksi vastaisuudessa hallitus on varautunut niin sanotulla Merikarhu-hankkeella. Ministeri Mykkäsen mukaan kyseisessä projektissa Suomi hankkii sähkökaapeleiden korjauskapasiteettia varastoon. Tämän seurauksena sähkökaapeleiden mahdollisten vikojen korjausten arvioidaan valmistuvan vastaisuudessa ”mieluummin viikoissa kuin kuukausissa”. Investoinnin suuruudessa puhutaan Mykkäsen mukaan ”ykkösmiljoonista”.
Kaapelikatkoihin tullaan varautumaan myös tiivistämällä Itämeren maiden yhteistyötä laivaliikenteen tehostamisessa sekä kriittisen energiainfrastruktuurin suojelun kehittämiseksi.
Sähkön riittävyyden varmistamisessa tärkeä rooli on myös esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksella, jolla on sopimus Meri-Porin hiilivoimalaitoksen tuotantovarauksesta, jota voidaan käyttää kaikkein vakavimpien kriisitilanteiden varalta.
– Meidän täytyy löytää keinot, että sähkömarkkinoiden poikkeuksellisissa häiriötilanteissa pystyttäisiin käyttämään yhteiskunnan hankkimia resursseja, Mykkänen totesi.
Lisäksi sähkön riittävyyteen varaudutaan fossiilittoman jouston tukimekanismilla, joka on määritelty EU:n sähkömarkkina-asetuksessa. Työryhmän on määrä antaa ehdotus mekanismista helmikuun loppuun mennessä.
Kyseessä on eräänlainen huutokauppamekanismi kapasiteetista, jota voidaan käynnistää joustavasti erityisen haastavissa tilanteissa.
Mykkäsen mukaan tukimekanismi ei kuitenkaan muuta sitä, että Suomen sähköjärjestelmä muuttuu kymmenessä vuodessa huomattavasti sääriippuvaisemmaksi kuin tänä päivänä.
