Kelan sairauspäivärahan laskentaa muutetaan 1.1.2025. Leikkaus tietää keskimäärin 17 prosentin vähennystä sairauspäivärahan määrään sen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa. Sairastuminen on taloudellinen tuplariski, ja hoidon viivästyminen voi tietää nopeasti kertautuvaa toimeentulo-ongelmaa.
Sairauspäivärahaa maksetaan, jos työkyvyttömyys kestää alle vuoden. Kelan mukaan sairauspäivärahaa sai 306 200 henkilöä vuonna 2023. Laitoksen arvion mukaan sairauspäivärahan laskentatavan muutos vaikuttaa vuosittain noin 196 000:een sairauspäivärahan saajaan sekä noin 14 000:een kuntoutusrahan saajaan.
Sairauspäiväraha on tulosidonnainen eli mitä enemmän tienaa, sitä pienempi osa tuloista huomioidaan sairauspäivärahan määrässä.
Pienituloisilla etuus on ollut noin 60–70 prosenttia tulotasosta, enemmän tienaavilla noin 30–40 prosenttia. Leikkaus ei osu kaikkein pienituloisimpiin, mutta se vaikuttaa sairauspäivärahan määrään jo alle 30 000 euron vuosituloilla.
– Tähän asti sairauspäivärahaa on saanut 70 prosenttia tuloista, jos on tienannut enintään 35 769 euroa vuodessa. Muutoksen jälkeen leikkuri iskee jo 28 241 euron tienesteillä. Samalla progressio kiristyy. Nyt sairauspäivärahaa maksetaan 20 prosenttia alarajan ylittävistä tuloista, muutoksen jälkeen vain 15 prosenttia, sanoo LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Eeli Hulmi.
Leikkauksella tavoitellaan noin 60 miljoonan euron säästöjä. Hulmin laskelmien mukaan se osuu eniten keskiluokkaan.
– Jos huomioidaan verojen vaikutus, 36 000 euroa vuodessa tienaava suomalainen on saanut vuoden sairauslomalla tähän asti noin 7 000 euroa vähemmän rahaa käteen kuin töissä. Muutoksen jälkeen pudotus on jo yli 10 000 euroa. Muutoksen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa tämä tietää keskimäärin 17 prosentin leikkausta etuuteen, Hulmi kertoo.
Muutoksen jälkeen sairauspäivärahasta jää 48 000 euron vuosituloilla noin 3 600 euroa vähemmän rahaa käteen vuodessa kuin ennen muutosta. 60 000 euron vuosituloilla muutos leikkaa etuutta noin 4 800 eurolla vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansioiden mediaani oli 3 564 euroa kuukaudessa vuonna 2023 eli noin 43 000 euroa vuodessa.
Hoidon viivästyminen voi aiheuttaa nopeasti kertautuvan toimeentulo-ongelman
Taloudellisesti sairastuminen on tuplariski. Sairauden hoito aiheuttaa usein ylimääräisiä kuluja ja pitkä sairastuminen tietää tulonmenetyksiä: palkansaajilla palkanmaksu loppuu ja yrittäjillä yritystoiminta kärsii. Näissä tilanteissa olennaista olisi varmistaa nopea hoitoon pääsy ja perheen välitön toimeentulo.
– Säästöpuskuri saattaa hyvin kestää lyhyen poissaolon töistä. Mutta jos vaiva on vakava ja pitkittyy, taloudellinen isku on kova. Sairauspäivärahan leikkaus voi tietää monelle tavalliselle suomalaiselle perheelle nopeasti pahenevaa toimeentulo-ongelmaa – etenkin jos terveydenhuollon haasteet jatkuvat ja hoito viivästyy. Taloudellinen stressi ei tue toipumista, ja siksikin tilanteeseen kannattaa varautua ajoissa, Hulmi kehottaa.
Maksuvaikeudet ja perheen talouden romahtaminen voivat pahimmillaan johtaa ylisukupolviseen kierteeseen.
– Viime vuosina on kuultu huolestuttavia uutisia nuorten työikäisten lisääntyneistä työkyvyttömyyseläkkeistä. Yhä useampi nuori tippuu terveydellisistä syistä kokonaan työelämän ulkopuolelle. Tällä on valtava hintalappu yhteiskunnalle, ja kehitystä pitäisi kaikin keinoin suitsia.
Hulmin mukaan sairauspäivärahan leikkaus on jälleen yksi osoitus siitä, että suomalaisten täytyy kantaa tulevaisuudessa entistä suurempi vastuu omasta toimeentulostaan. Talouden liikkumavaraan, säästöpuskureihin ja turvaverkkoon on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
– Mitä omalle taloudelle kävisi, jos käteen jäävät tulot tippuisivat kolmanneksella vuodeksi? Entä jos ne puolittuisivat? Hyvä nyrkkisääntö on, että vaikutuksiltaan isot riskit kannattaa vakuuttaa ja pienempiin voi rakentaa puskuria myös säästämällä. Sopiva vakuutusturva yhdistettynä pitkäjänteiseen sijoittamiseen on varmin tapa turvata oma taloudellinen tulevaisuutensa, Hulmi toteaa.
