Venäjän tavoitteena on kylvää pelkoa ja sitä kautta lamaannuttaa lännen päätöksentekoa, toteaa brittiläinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Edward Lucas.
Epävarmuus hänen mukaansa hyödyttää Kremliä.
– Kun kansalaiset alkavat pelätä ja hermoilla, valtionjohtajat reagoivat siihen. He voivat esimerkiksi pidättäytyä Ukrainan auttamisesta ja Venäjän vastustamisesta, Lucas kirjoittaa Eesti Päevaleht -lehdessä.
Hänen mukaansa toiset maat ovat rohkeampia ja ymmärtävät, että Venäjän hyökkäys uhkaa koko järjestelmää, joka pitää lännen turvassa ja vapaana. Näiden maiden johtajat ovat valmiita reagoimaan päättäväisesti Venäjän uhkaan.
Samaan aikaan joissakin toisissa maissa ollaan peloissaan ja hämmentyneitä.
– He pelkäävät vastakkainasettelua ja (sodan) eskaloitumista, Lucas toteaa.
Tämä hänen mukaansa näkyy esimerkiksi siinä, että Nato-maiden ilmatilaan tunkeutuneita drooneja ja ohjuksia ei ole saanut ampua alas. Lucasin mukaan käsky olla tekemättä mitään on tullut Yhdysvalloista.
Lucas maalaa synkän skenaarion siitä, kuinka lännessä vallitseva pelko koituisi lopulta puolustusliitto Naton kohtaloksi.
Hän kuvaa tilanteen, jossa Venäjä järjestää hyökkäyksen yksittäistä Nato-maata vastaan.
Se hänen mukaansa voisi olla hieman hähmäinen tilanne, jossa palkkasoturit tai Venäjän armeijaan virallisesti kuulumattomat taistelijat ylittäisivät Suomen, Baltian maiden tai Puolan rajan. Elektroninen sodankäynti estäisi lentoliikenteen ja lamauttaisi tietokonejärjestelmät. Droonit ja pommit moukaroisivat kriittistä infrastruktuuria. Poliitikkoja ja yritysjohtajia joutuisi salamurhien kohteeksi. Alueelle ilmaantuisi hämäriä ”vapautusrintamia”, jotka vaatisivat poliittista muutosta.
– Maa, johon tällainen hyökkäysten yhdistelmä kohdistuu, voi oikeutetusti nähdä sen eksistentiaalisena uhkana. Tilanne edellyttäisi aseellista vastausta oman alueen lisäksi myös Venäjän alueella sijaitseviin kohteisiin, Lucas kuvaa.
Hyökkäyksen kohteena oleva maa saattaisi siis suunnitella vastaiskua Venäjän maaperälle, jotta uhkaan voidaan vastata.
– Ja mitä Venäjä tekisi? Se heiluttaisi ydinasemiekkaa ja sanoisi, että mikä tahansa Nato-maan hyökkäys sen alueella kohtaisi välittömän ja armottoman vastahyökkäyksen, Lucas arvioi.
Naton jäsenmaissa leviäisi pelko. Saisiko esimerkiksi Suomi luvan iskeä Venäjän maaperälle?
– On vaikea kuvitella, että Saksa tai Yhdysvallat antaisivat Liettuan hyökätä erikoisjoukkojen tukikohtiin Kaliningradissa tai lentokentälle Valko-Venäjällä – tai että ne antaisivat Suomen ja Viron iskeä Pietarin lähellä sijaitseviin droonitukikohtiin, Lucas toteaa.
– On paljon helpompi kuvitella vaatimuksia neuvotteluista, diplomaattisista ratkaisuista ja pakotteista. Näiden yhteydessä esiintyisi usein ilmaisu ”syvästi huolissaan”.
Pelko ottaisi vallan lännessä.
– Naton aika olisi ohi ja (Vladimir) Putin olisi saavuttanut valtaisan voiton, Lucas toteaa.
– Olemme lähempänä sitä kuin uskommekaan, hän antaa synkän arvionsa.
Nato olisi kuitenkin ohi ja Putin olisi voittanut valtavan voiton.
Olemme lähempänä sitä kuin uskommekaan.
