Aiemmin saadulla rikostuomiolla voi olla yllättävän suuri vaikutus myöhemmässä elämässä. Vaikka rikoksesta saatu tuomio olisi sovitettu ajat sitten, se voi pahimmassa tapauksessa estää jopa työllistymisen.
Tietyillä ammattialoilla työllistyminen ei ole edes mahdollista rikostuomion takia. Nuhteetonta taustaa edellytetään muun muassa turvallisuus- ja ilmailualoilla sekä turvallisuuteen liittyvissä viranomaistehtävissä, kuten poliisissa, rikosseuraamusalalla sekä puolustusvoimissa.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että edellä mainittujen tehtävien rekrytointiprosesseihin kuuluu Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys. Supo selvittää jokaisen rekrytoitavan kohdalla yksilöllisesti, onko henkilöllä sellaista rikostaustaa, joka vaikuttaisi työtehtävissä suoriutumiseen. Sen jälkeen Supo antaa lausunnon rekrytoivalle yritykselle, joka tekee päätöksen palkkaamisesta tai palkkaamatta jättämisestä, Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö – HOOK:in projektikoordinaattori Anna Vuorelainen kertoo Verkkouutisille.
Turvallisuusselvitys tehdään myös silloin, kun työntekijällä on työnsä puolesta pääsy yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittiseen tilaan. Käytännössä kyseessä voisi olla esimerkiksi remontin teko poliisilaitoksella tai lentoasemalla.
– Tällaisessa tapauksessa Supo ei välttämättä ilmoita kaikista tuomituista rikoksista työnantajalle, koska työ ei itsessään ole turvallisuuden kannalta kriittistä. Esimerkiksi rattijuopumustuomio ei välttämättä estä maalaria työskentelemästä lentoasemalla, Vuorelainen sanoo.
Lisäksi rikostausta on usein este työllistymiselle myös silloin, kun työ sisältää alle 18-vuotiaiden kanssa työskentelyä. Työntekijä on velvollinen esittämään rikosrekisteriotteen työnantajalle työsuhteen alussa. Rikosrekisteriote tilataan itse oikeusrekisterikeskuksesta ja se jää työntekijän itsensä haltuun.
– Rikosrekisteriotteessa näkyvät lapseen kohdistuvat rikokset, seksuaalirikokset, huumausainerikokset, väkivaltarikokset ja vapauteen kohdistuvat rikokset. Esimerkiksi tuomio talousrikoksesta ei siis näin ollen estä alle 18-vuotiaiden kanssa työskentelyä, Vuorelainen kertoo.
Vuoden 2024 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä rikosrekisteriote voidaan pyytää myös silloin, kun henkilö valitaan työ- tai virkasuhteeseen, joka sisältää olennaisesti ja pysyväisluonteisesti iäkkäiden henkilöiden kanssa työskentelyä. Vammaisten henkilöiden kanssa työskentelyn osalta vastaava lakimuunnos tulee voimaan ensi vuoden alussa.
Suomessa rikoksesta voidaan vakavuuden mukaan tuomita joko sakkoa, yhdyskuntapalvelua, ehdollista tai ehdotonta vankeutta. Onko mahdollisen työllistymisen kannalta sillä merkitystä, minkä tyyppisen tuomion aikanaan saanut?
Vuorelaisen mukaan rangaistustyypillä on sinänsä merkitystä, että tuomitut rikokset pysyvät rikosrekisterissä vaihtelevan ajan.
– Esimerkiksi ehdollinen vankeusrangaistus ja ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa tuomittu sakko poistuvat rikosrekisteristä viiden vuoden kuluttua tuomion antopäivästä.
Enintään kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus sekä yhdyskuntapalvelu poistuvat rikosrekisteristä kymmenen vuoden kuluttua ja yli kahden mutta enintään viiden vuoden vankeusrangaistus 20 vuoden kuluttua.
– Nuorena suoritettu ehdollinen tai lyhyt ehdoton vankeusrangaistus ei siis välttämättä vaikuta työllistymiseen enää keski-iässä, Vuorelainen huomauttaa.
Alaikäisten tai vanhusten kanssa työskentelevien rikostaustaotteessa näkyy myös sakkorangaistukset lapseen kohdistuvista rikoksista ja seksuaalirikoksista.
Rikostausta voi nousta yllättäenkin esiin
Monissa ammateissa vanha rikostuomio ei välttämättä ole suora este, mutta voi vaikeuttaa tehtävässä toimimista. Tällainen tilanne voi tulla vastaan esimerkiksi silloin, kun henkilön aiempaa rikostaustaa tuodaan esiin huhupuheiden tai sosiaalisen median päivitysten myötä.
Tilanne on hankala etenkin niissä tapauksissa, joissa työtehtäviin kuuluu runsaasti esilläoloa julkisuudessa. Vaikka rikostuomiolla ei olisikaan mitään vaikutusta henkilön suoriutumiseen työstään, vanha tuomio voi muodostua mainehaitaksi sekä työntekijälle että hänen työnantajalleen.
Vuorelaisen mukaan myös niin sanotuissa nollatuntisopimuksissa vanha rikostausta voi ajaa työntekijän ikävään tilanteeseen.
– Niin sanotut nollatuntisopimukset ovat erityisen hankalia, koska moni rikostaustainen on kokenut, että taustan tultua ilmi työvuoroja ei ole enää tarjottu, mutta asiaa ei ole kuitenkaan otettu puheeksi. Myös sellaisia tapauksia on tullut esiin, joissa rikostaustaisen henkilön työsuhde on yllättäen purettu koeajalla, vaikka kaikki on sujunut siihen asti hyvin.
Jos rikostuomiolla ei ole suoraa vaikutusta työtehtävään, saako sillä olla vaikutusta työpaikan saantiin tai töissä jatkamiseen? Vuorelainen huomauttaa, että työnantajan oikeudet ja velvollisuudet selvittää työnhakijan rikostaustaa rajoittuvat aloihin, joilla toimiminen edellyttää Supon turvallisuusselvitystä tai oikeusrekisterikeskuksen laatiman rikosrekisteriotteen esittämistä.
– Työnantaja ei voi kysyä haastattelussa mahdollisesta rikostaustasta eikä selvittää sitä muilla tavoin. Työnantaja voi kuitenkin kysyä aukosta CV:ssä, ja siihen kysymykseen on monesti vaikea vastata, jos takana on esimerkiksi usean vuoden vankeusrangaistus.
Tällaisessa tilanteessa työnhakijan ei tarvitse kertoa rikostaustasta, mutta toisaalta hän ei voi myöskään täysin valehdella syystä, miksi on ollut poissa työmarkkinoilta.
– Työnhakija joutuu siis punnitsemaan, kertoako rehellisesti taustastaan ja luottaa työnantajan avarakatseisuuteen, vai vastatako jotain epämääräistä ja ottaa riskin, että antaa itsestään epäluotettavan kuvan, Vuorelainen pohtii.
Myöskään rikostaustasta vaikeneminen ei ole syy työsuhteen purkamiselle tai irtisanomiselle. Huolimatta siitä, että tieto vanhoista rikoksista kantautuisi työnantajan korviin myöhemmin.
– Poikkeuksena tietysti se, jos työnhakija erehdyttää työantajaa esimerkiksi esiintymällä toisena henkilönä tai toimittamalla väärennetyn asiakirjan, jotka ovat totta kai rikoksia ja perusteita päättää työsuhde.
LUE MYÖS:
Saitko kutsun työhaastatteluun? Nämä virheet voivat pilata kaiken
Näitä asioita sinulta ei saa kysyä työhaastattelussa