Selvityshenkilö Jari Lindström julkaisi yli 55-vuotiaiden työllisyyttä koskevan selvityshankkeensa väliraportin tänään. Esitys sisältää tärkeitä nostoja ja kehityskohteita, joita Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK sanoo kannattavansa. SAK:n mielestä esitykset jäävät kuitenkin valitettavasti suositusten tasolle.
– Jos yli 55-vuotiaiden työllisyyttä halutaan nostaa, tarvitaan asennemuutoksen, tiedottamisen ja suositusten tueksi myös konkreettisia toimia, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
SAK:n työttömyysbarometrin mukaan ikääntyneiden työttömien työllistymisen esteistä merkittävimmiksi koetaan ikäsyrjintä, terveysongelmat ja osaamisen puutteet.
– On selvää, että ikääntyvät työttömät tarvitsevat räätälöityjä palveluita, joihin Lindström ei selvityksessään kuitenkaan ota kantaa, SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski sanoo.
Lindströmin mielenkiintoisimmat ehdotukset liittyvät työaikakysymyksiin sekä osaamisen kehittämiseen. Hän kiinnittää huomiota työajan nykyistä parempaan räätälöintiin työntekijän toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Ehdotus on perusteltu ja kannatettava.
– Työn vetovoimaisuutta ja työssä jaksamista voidaan lisätä, mikäli työaika ja työn määrä sovitetaan työntekijän elämäntilanteeseen paremmin sopiviksi. Pelkät suositukset ja hyvien käytäntöjen tiedottaminen eivät muuta nykytilannetta paremmaksi, vaan muutos vaatii nykyistä laajempia oikeuksia työntekijälle vaikuttaa omaan työaikaansa, sanoo Antila.
Lindström tunnistaa myös jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen merkityksen ikääntyvien työllisyyden nostamisessa. Hallitus on kuitenkin tehnyt lukuisia heikennyksiä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin.
Lindströmin esittämä mentori-kisälli -malli on SAK:n mielestä kannatettava idea.
– Vanhemmilla työntekijöillä on paljon piilevää osaamista, joka on tärkeää tehdä näkyväksi ja saada siirrettyä muille työntekijöille ja hyödyttämään sitä kautta koko työyhteisöä, sanoo Heinikoski.
SAK:n mielestä on tärkeää, että myös muita ikääntyneiden osaamisen tunnistamista auttavia malleja kehitetään. Säännölliset ja hyvin suunnitellut osaamiskartoitukset tulee ottaa käyttöön kaikissa työpaikoissa.
Lindström ehdottaa, että esimerkiksi kehityskeskusteluja voisi hyödyntää työuratarkastelun tekemiseen. SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan kehityskeskusteluja käydään suurimmalla osalla työpaikoista, mutta niiden laatu vaihtelee merkittävästi alakohtaisesti.
– Noin puolet luottamushenkilöistä, joiden työpaikoilla käydään kehityskeskusteluja, pitää niitä hyvinä ja tarpeellisina. Toinen puoli pitää niitä nykymuodossa turhina, jotkut jopa ajanhukkana, Antila sanoo.
SAK on käynnistänyt oman selvityshankkeensa, jonka tavoitteena on nostaa esiin ratkaisuja ikääntyneiden työllisyyden haasteisiin.
