SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta maalasi keskusjärjestön edustajiston järjestäytymiskokouksessa synkän kuvan Suomesta.
– Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen leikkaus ja heikennysvyörytys jatkuu ja paisuu. Yhteiskunnan jako voittajiin ja häviäjiin, niihin, joilla on ja niihin, joilla ei ole sen kuin syvenee. Parhaillaan katsomme yhteiskunnassamme syvään, pimeään kuiluun ja emme todellakaan tiedä mitä sen pohjalla odottaa. Sen tiedämme, että hyvää sieltä ei löydy. Ei poliittisesti, ei sosiaalisesti, ei sivistyksellisesti, ei taloudellisesti, eikä inhimillisesti, Eloranta kuvasi puheessaan.
– Vastassa taitaa olla kylmää, mustaa, hapetonta ja haisevaa mutaa. Mutaa, jonka joku joutuu lapioimaan pois ja korjaamaan vauriot, joita Orpon-(Riikka) Purran (ps.) laitaoikeistokabinetti Suomelle ja suomalaisille aiheuttaa.
SAK:n puheenjohtaja kutsui hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia ja työmarkkinauudistuksia ”kylmäveriseksi operaatioksi”.
– Kylmäveriseksi operaation tekee se, että heti kärkeen hallitus rajoittaa lakkooikeutta, oikeutta poliittisiin lakkoihin, tukilakkoihin ja korottaa lakkosakkoja. Ja poliittisia lakkoja halutaan rajoittaa sen vuoksi, ettei järjestäytynyt työväki voi jatkossa vastustaa heidän taloudellisiin etuihin, sosiaalisiin oikeuksiin tai työmarkkina-asemaan tehtäviä leikkauksia ja heikennyksiä, Eloranta sanoi.
– On raukkamaista sitoa vastustajan kädet ja sen jälkeen iskeä nyrkillä naamaan. On raukkamaista iskeä ensin kovaa vyön alle ja sen jälkeen jatkaa matsia omilla säännöillään, hän moitti hallitusta.
Elorannan mukaan SAK jatkaa ”matsia”, mutta toisilla keinoilla ja muilla areenoilla kuin tähän asti.
Hän kiitti SAK:laisia liittoja ja niiden jäseniä osallistumisesta hallituksen vastaisiin infotilaisuuksiin, mielenilmauksiin, viestintätempauksiin, joukkokokoontumisiin, ulosmarsseihin ja poliittisiin lakkoihin.
– Kun Painava syy -operaatioon lähdettiin, niin tiedettiin myös se, että välttämättä hallitus ei kantojaan muuta, vaan jatkaa härkäpäisesti eteenpäin valitsemallaan työntekijää kurittavalla tiellään. Ja näin on pääosin tapahtunut, Eloranta sanoi.
Hallituksen leikkaukset ja uudistukset kuitenkin etenevät.
– Oliko siis kaikki tekeminen, uhraukset, voimanponnistukset turhaan? Ei ollut, ei missään nimessä. Miettikääpä sellaista vaihtoehtoa, että olisimme jättäneet tekemättä? Voisimmeko nyt kokoontua täällä näissä merkeissä ja tällä ylpeydelle? Olisimmeko saaneet niin paljon kansainvälistä tukea ja solidaarisuutta? Olisivatko jäsenemme ymmärtäneet ratkaisun olla tekemättä mitään historiallisten leikkausten ja heikennysten ollessa kyseessä? Tietäisivätkö kansalaiset laajasti sen mitä oikeistohallitus Suomelle on tekemässä ellemme me olisi panneet hanttiin niin kovaa kuin panimme? En usko, ettekä usko tekään, hän sanoi.
Eloranta myönsi puheessaan, että lakoilla ei ollut välittömiä vaikutuksia hallituksen linjaan.
– Ja se on totta kai pettymys. Hallituksella ei ole ollut, eikä ole minkäänlaista halua ymmärtää palkansaajien perusteltua ja syvää huolta leikkausten ja heikennysten vaikutuksista ihmisten toimeentuloon ja asemaan työelämässä ja työpaikoilla. Tämä hallitus on puhtaasti elinkeinoelämän hallitus, niin puhtaaksi viljelty, että hallitusohjelma on varmasti kirjoitettu EK:n puhdastila – huoneessa Säätytalon sijaan, hän sanoi.
Puheensa lopussa Eloranta valoi uskoa SAK:n edustajistoon.
– Vaikka nyt elämme vaikeuksien ja hankaluuksien aikaa, on edessä parempia aikoja, jos teemme yhdessä työtä sen eteen. Ay-liikkeellä on edelleen valtaa, paljon jäseniä, roppakaupalla osaamista, runsaasti resursseja ja vahvaa keskinäistä solidaarisuutta. Näillä vahvuuksilla voimme rakentaa parempaa, valoisampaa tulevaisuutta työntekijöille, oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja reilua työelämää.
