– Saksan talouden merkitys koko euroalueen taloudelle on merkittävä. Jos Saksa on tähän asti ollut Euroopan kasvun veturi, niin se ei tällä hetkellä enää ole sitä, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Seija Parviainen.
– Saksan kohtalon kysymys on, miten se saa pelastettua teollisuutensa.
Koko euroalueen talous on pitkälti riippuvainen Saksan teollisuuspainotteisesta taloudesta. Saksan teollisuudesta tihkuu alihankintaketjujen kautta esimerkiksi hyvinvointia ja työpaikkoja Keski- ja Itä-Euroopan maihin.
Saksan teollisuus on vastannut viime vuosina noin seitsemän prosenttia koko euroalueen bruttokansantuotteesta. Vaikka Saksan teollisuustuotanto on supistunut vuoden 2019 alkuun verrattuna yli 16 prosenttia, on Saksalla edelleen euroalueen suurin teollisuus, jonka kivijalkoja ovat autoteollisuus, konepajateollisuus ja kemianteollisuus. Saksan teollisuus on kärsinyt viime vuosina huonosta onnesta.
– Se kärsi todella paljon koronakriisistä ja sen jälkeisistä toimitusketjuongelmista, kuten komponentti- ja puolijohdepulasta sekä kuljetusongelmista. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet pakotteet johtivat energiakriisiin, Parviainen sanoo.
– Samalla ilmastotavoitteet ovat johtaneet siihen, että Saksan teollisuus joutuu uudistamaan tuotantoprosessejaan. Sen päälle on tulossa vielä Donald Trumpin kauppapolitiikka. Ei ole ihme, että Saksan suhdanneherkkä ja vientivetoinen talous on kohdannut haasteita.
Ovatko Saksan talouden ongelmat rakenteellisia vai onko kyse vain huonosta suhdanteesta?
– Noin puolet maan ongelmista on rakenteellisia ja puolet johtuvat suhdanteista. Rakenteellisten ongelmien rooli on aika iso, koska Saksassa on uudistettu ja investoitu liian vähän. Infrastruktuuri, esimerkkinä rautatiet, on päässyt rapautumaan. Maan energiakäänne ei ole onnistunut ja energia on Saksassa vieläkin kallista, Parviainen sanoo.
– Autoteollisuudessa herättiin liian hitaasti vihreään siirtymään ja autoilun sähköistymiseen.
Näiden edellä mainittujen ongelmien lisäksi Saksa on jäljessä digitalisaatiossa ja Saksa on jäljessä tekoälyn kehityksessä. Vihreä siirtymä takkuilee. Saksassa onkin kova tarve puhtaalle energialle. Vihreä vety voisi avata vientimahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle.
Vaalivoittaja kristillisdemokraateilla on käsissään kasa ongelmia, joiden selättäminen ei ole helppoa. Yksi kasvun esteistä on julkisen talouden alijäämiä ja velkaantumista rajoittava velkajarru. Velkajarrun syy löytyy finanssikriisistä, jolloin Saksalla oli velkaa 80 prosenttia suhteessa sen bruttokansantuotteeseen.
– Velkaantumisen raja on monien mielestä asetettu liian kireälle ja velkajarrusta on tullut ongelma Saksan suurten uudistusten rahoitukselle ja talouskasvulle.
Velkajarruun kristillisdemokraattien tulevan liittokansleri Friedrich Merzin hallitus tulee todennäköisesti puuttumaan. Takamatka on kuitenkin pitkä.
– Voisi kysyä, että pitäisikö toimialarakennetta muuttaa niin, että se nojaisi enemmän palveluihin tai pitäisikö teollisuudessa tehdä rakennemuutos sisältä päin.
