Saksan parlamentti äänesti hiljattain muutoksesta velkasääntöihin, jonka myötä maan asevoimien eli Bundeswehrin määrärahoja voidaan lisätä massiivisesti.
Saksan puolustusvoimien komentaja, kenraali Carsten Breuer sanoo lisärahoille olevan kiireellinen tarve, koska Venäjän presidentti Vladimir Putinin aggressio tuskin rajoittuu vain Ukrainaan. Kremlin odotetaan ottavan Nato-maat kohteekseen ehkä jo neljän vuoden kuluttua.
– Venäjä uhkaa meitä. Putin uhkaa meitä. Meidän on tehtävä kaikkemme tämän uhkakuvan torjumiseksi, Carsten Breuer sanoo BBC:lle.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ajattelu muuttui Saksassa rajusti keväällä 2022 Ukrainan sodan myötä. Asevoimiin oli suhtauduttu nihkeästi vuosikymmeniä toisen maailmansodan tapahtumien vuoksi. Tämän seurauksena Bundeswehr on kärsinyt kroonisesta alirahoituksesta.
Liittokansleri Angela Merkelin aikana kauppasuhteiden uskottiin ohjaavan Venäjää oikeaan suuntaan ja tukevan maan demokratiakehitystä. Tämä osoittautui harhakuvitelmaksi, kuten Baltian maat ja Puola olivat varoittaneet.
Helmikuussa 2022 kansleri Olaf Scholz käytti termiä Zeitenwende julistaessaan käännekohtaa Saksan politiikassa. Asevoimille annettiin sata miljardia euroa, mutta kenraali Breuerin mukaan tämä riitti lähinnä pahimpien puutteiden korjaamiseen.
Kenraali huomauttaa Venäjän käyttävän massiivisia summia asevoimiinsa. Länttä vastaan käydään hybridisotaa, jossa aseina ovat kyberhyökkäykset, sabotaasi ja drooneilla tehtävä tarkkailutoiminta Saksan sotilaskohteiden yllä.
Hänen mukaansa Kremlin ajattelu poikkeaa merkittävästi länsimaista.
– Kyseessä ei ole rauhanaika tai sota, vaan jatkumo: aloitetaan hybridillä, sitten eskaloidaan, sitten takaisin. Tämä saa minut uskomaan, että edessämme on todellinen uhka, Carsten Breuer.
Parlamentille laaditun selvityksen mukaan Saksan asevoimilla on vakava pula ammuksista ja sotilaista. Monet varuskunnat ovat päässeet rapistumaan, ja pelkästään niiden remontointi maksaa lähes 70 miljardia euroa.
AfD-puolueen noususta huolimatta 79 prosenttia saksalaisista kertoi tuoreessa mielipidekyselyssä pitävänsä Vladimir Putinia vähintäänkin melko suurena uhkana Euroopan rauhalle ja turvallisuudelle.
Bundeswehr ei pystynyt toteuttamaan aiempaa tavoitettaan vahvuuden kasvattamiseksi 203 000 henkilöön, joka olisi vaatinut 20 000 uutta sotilasta. Breuerin mukaan Saksa tarvitsee 100 000 uutta sotilasta itsensä sekä Naton itäisen sivustan puolustamiseksi.
Reservien kanssa kokonaisvahvuuden pitäisi olla vähintään 460 000 sotilasta. Tämä vaatinee ainakin osittaisen asevelvollisuuden palauttamista lähitulevaisuudessa.
